Tulevana viikonloppuna suurimmassa osassa Suomen kouluja vietetään kevätjuhlaa. Osalla on elämänsä ensimmäinen kouluvuosi takana, osa taas päättää peruskoulun. Toiset painavat ylioppilaslakin päähänsä. Jaetaan stipendejä ansiokkaasta koulumenestyksestä ja kiitellään hyvistä arvosanoista. Yksi kevätjuhlassa jaettavista tunnustuksista on kuitenkin sellainen, jonka saajaa ei opettaja voi päättää. Se ei välttämättä liity millään tavalla arvosanoihin tai hyvään menestykseen tietyssä oppiaineessa.
Hymyilevä muisto loppuelämäksi
Tunnustuksen saajan päättävät koulukaverit, ja sitä pidetään useimmiten kaikkein arvokkaimpana koulussa jaettavista palkinnoista. Stipendiraha saattaa haihtua jossain vaiheessa kuin tuhka tuuleen, mutta tämä tunnustus säilyy kunniapaikallaan esillä vuodesta toiseen, kotien vaihtuessa, perhettä perustettaessa, elämäntilanteiden muuttuessa. Se muistuttaa omistajaansa siitä, että on ollut hyvä kaveri toisille, ja se kannustaa toimimaan jatkossakin muita huomioiden. Tämä tunnustus on Hymy-veistos.
Hymy-veistoksia on jaettu vuodesta 1954 lähtien yhteensä jo yli 300 000 lapselle ja nuorelle kiitokseksi siitä, että on ottanut esimerkillisesti kouluarjessa toiset huomioon. Hymy-veistoksen saaja valitaan oppilaiden äänestyksen perusteella. Veistoksen saajaksi äänestetään sitä luokkakaveria, joka on parhaiten toiminut Hymyn arvojen mukaisesti. Keväällä 2015 oman Hymy-veistoksensa saa yli 7000 koululaista.
Hymytyttö tai Hymypoika ”hyväksyy toisen sellaisena, kuin hän on”
Hymyn arvot on luotu yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Hymy-toimintaa koordinoiva Kehittämiskeskus Opinkirjo on päivittänyt vuosikymmenten ajan samankaltaisina säilyneet tärkeät arvot vastamaan nykypäivää kysymällä lapsilta ja nuorilta, mitkä ovat sellaisia ominaisuuksia, joiden perusteella Hymy-veistoksen voi ansaita.
Kun asiaa kysyttiin Vantaalaisen Martinlaakson koulun 5. -luokkalaisilta, saatiin vastauksia monista eri näkökulmista: Hymy-veistoksen saaja ”ei jätä yksin”, ”ei puhu pahaa selän takana”, ”ei likaa toisen vaatteita”, ”on kiltti ja luotettava”, ”päästää leikkeihin”, ”antaa hyvän mielen”, ”auttaa pahoissa tilanteissa”, ”lainaa kynää tai kumia”, ”ei kiusaa eikä anna muiden kiusata”, ”lohduttaa jos on paha mieli”, ”ei huuda toisen päälle”, ”ei jätä pulaan”, ”hyväksyy toisen sellaisena kun hän on”.
Opettaja Ville Alasen (Martinlaakson koulu, 5. luokka) mielestä oppilaiden luettelemat ominaisuudet ovat selkeästi heille tärkeitä asioita ja tulevat esiin jokapäiväisessä kouluarjessa. Oppilaat kokevat Hymy-äänestyksen tärkeäksi ja arvokkaaksi hetkeksi, joka otetaan tosissaan ja jolloin ei pelleillä. ”Tieto siitä, että Hymytyttö- tai Hymypoikaveistos on jotakin sellaista, jota ei kukaan voi rahalla ostaa, vaan joka pitää ansaita, lisää asian merkitsevyyttä”, Alanen kuvailee äänestystilannetta omassa luokassaan. ”Oppilaat osaavat todella hyvin äänestää sovittujen periaatteiden mukaisesti, eikä veistos ole koskaan minun opettajanurani aikanani mennyt ”väärään osoitteeseen”, Alanen toteaa.
Hymyn arvot vuonna 2015
Hymypoika ja Hymytyttö
Lisätietoa Hymy-veistoksista, Hymyn historiasta ja Hymy luokkaan –askelmallista osoitteessa www.opinkirjo.fi/hymypoika
Opinkirjo on lapsi-ja nuorisotyön palvelujärjesto, joka toimii koulutuksen ja kasvatuksen alalla.
Opinkirjo on oppimisen aktivoija, uudistaja ja tuki ohjaajuudelle. Etsimme ja kehitämme uusia tai jo hyväksi todettuja tapoja edistää oppimista, tietoja ja taitoja. Missiomme on tarjota kouluille ja opettajille tukea ja sisältöjä maksuttomien materiaaliemme ja palvelujemme kautta. Opinkirjon erityisosaamisaloiksi on valittu teema-alueita, joita kehittämällä kompetenssit, kuten luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu ja päättely, vahvistuvat.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1