Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä painottaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että vientitakuiden myöntäminen on ollut Suomelle kannattavaa liiketoimintaa. Toiminnalla on jo kansainvälisten sopimusten perusteella aito itsekannattavuusvaade, jonka mukaisesti ulkomaisilta asiakkailta perityillä tuloilla pitää pitkällä aikavälillä kattaa riskit.
”Teknologiateollisuuden näkökulmasta haluamme, että suomalainen vientitakuulaitos on kilpailukykyinen sekä hinnoittelun että riskinoton osalta. Suomalaisilla pitää olla samat mahdollisuudet käyttää Finnveraa kuin pääkilpailijamaissamme yrityksillä on omia vientitakuulaitoksiaan”, Teknologiateollisuuden rahoitustyöryhmän puheenjohtajana Jari Hänninen painottaa Visiossa.
Pohjoisen potentiaali on vielä käyttämättä. Paavo Lipponen luettelee isoja lukuja Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa: Barentsin alueen hankesuunnitelmat yltävät peräti 140 miljardiin euroon ja Norjan ja Ruotsin kuukausittaiset tarjouspyynnöt saattavat nousta jopa 600 miljoonaan euroon.
Pohjoista bisnespotentiaalia löytyy muun muassa energia- ja kaivosteollisuudesta, ympäristöteknologioiden sovelluksista ja matkailusta. Lipponen haluaa haastattelussa herättää suomalaisia pois vallitsevasta passiivisuuden tilasta.
Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen toteaa kolumnissaan, ettei julkisen sektorin tule suhtautua digitalisaatioon ensisijaisesti säästökeinona, vaan mahdollisuutena kasvattaa julkisen palvelun arvoa uudistamalla palveluprosesseja käyttäjälähtöisiksi. Näin lopputuloksena saavutetaan myös kaivattuja kustannussäästöjä.
Digitalisaatio haastaa päätöksentekomme kyvyn luoda itse tulevaisuutemme. Meidän tulee valita roolimme. Perässähiihtäjänä meno tekee kipeää. Työpaikkoja kuolee, ja uusia ei synny tilalle, mikä taas heikentää mahdollisuuksiamme rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kipu yltyy matkan edetessä, kirjoittaa Heinonen.
Tieto Oyj:n teollinen internet -yksikön vetäjän Taneli Tikan mielestä startup-tyylinen toimintamalli vaatii isossa yrityksessä ylimmän johdon tuen ja rahoituksen. Tärkeää on myös startup-tiimin korkea autonomia, jolla saavutetaan ketteryys ja byrokratian minimoiminen.
Startup-työ vaatii erilaista osaamista ja asennetta. Hyvässä perusasetelmassa palkka on normaalia vaatimustasoa alhaisempi, mutta sen kompensaationa on mahdollisuus päästä käsiksi mahdollisen menestyksen tuomaan tulokseen. Näin ihmiset saadaan ajattelemaan heti alusta alkaen yrittäjämäisesti, Tikka toteaa Vision Myytinmurtaja-palstalla.
Kansainvälisten arvioiden mukaan kyberrikollisuus aiheuttaa vuosittain jopa 500 miljardin dollarin globaalit tappiot ja vastaa volyymiltaan jo globaalin huumekaupan liikevaihtoa. Ilman verkkorikollisuutta internetin liiketoiminta voisi olla 15–20 prosenttia isompaa.
Yksi kyberuhkan muoto on teollisuusvakoilu. Suomalaisetkin yritykset ovat joutuneet tietomurtojen kohteeksi Aasiassa, kun paikallinen alihankkija on kopioinut tiedot ja alkanut valmistaa omia kilpailevia tuotteitaan.
Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen kehottaa Vision haastattelussa harkitsemaan, ottaisiko suojatun läppärin mukaan Kiinan markkinoille, sillä riskit tietomurtoihin ovat niin tavallisia. Kairinen kertoo, että Nixun ohjeissa asiakastietoja sisältävien työkoneiden vienti Kiinaan tai Yhdysvaltoihin on kielletty.
Lue: Vision näköislehti.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan lähes 275 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1