Maa- ja metsätalousministeriö esitteli uhanalaisen suden hoitosuunnitelman tänään torstaina. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä sudenhoitosuunnitelma on oikean suuntainen, mutta vielä riittämätön.
"On hyvä, että vanhentunutta hoitosuunnitelmaa päivitetään", sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. "Suunnitelmassa on paljon hyviä esityksiä, mutta tärkeitä asioita on myös unohtunut. Tulemme esittämään lausuntokierroksella vielä lisää keinoja."
Luonnonsuojeluliiton mielestä susikanta ei kestä vielä metsästyksen lisäämistä. Jatkotyössä pitää lisätä myös hirvimääriä, jotta niitä riittää sekä metsästäjille että susille. Poronhoitoalueen etelärajaa pitää nostaa pohjoisemmaksi tilan tekemiseksi sudelle, ahmalle ja metsäpeuralle.
Liiton mielestä hoitosuunnitelman merkittävin ongelma liittyy niin sanottuun kannanhoidolliseen metsästykseen. Keskustelu yleisestä suden metsästyksestä on ennenaikaista, koska susikanta ei ole vielä palautunut kestävälle tasolle. Vuonna 2007 susia oli 250-270 eli paljon nykyistä enemmän. Tässä tilanteessa varsinainen metsästys ei ole mahdollista, vaan sen pitäisi kohdistua ainoastaan ongelmayksilöihin.
Kannanhoidollisesta pyynnistä voidaan ruveta puhumaan vasta kestävän kannan puitteissa, ehkä parin vuoden päästä, jos kanta saa kasvaa. "Suden kannanhoidon perusyksiköksi on aivan oikein otettu perheryhmä, siis emoista ja niiden aiemmista pennuista koostuva lauma", sanoo puheenjohtaja Risto Sulkava. "Välttämättömän pyynnin pitää kohdistua riittävän isoihin laumoihin ja niissä pentueen pahnanpohjimmaisiin. Ne eivät aina pärjää luonnossa ja voivat siksi tulla pihoihin, mikä koetaan ongelmalliseksi."
"Vastuu on nyt metsästäjillä. Jos salametsästystä ei saada kuriin, kannanhoidollista metsästystä ei voida aloittaa lähiaikoina", sanoo Risto Sulkava.
Eri puolille maata tarvitaan erilaisia keinoja
Susilaumojen varustaminen satelliittipannoilla on kaikkien etu. Metsästyslakia tulee muuttaa siten, että pannoitus voidaan tehdä milloin ja missä vain. Näin ihmisille saadaan lisää tietoja susien liikkeistä. Tämä on erityisen tärkeää Etelä-Suomen asutuilla seuduilla.
Suden tulevaisuus ratkaistaan Väli-Suomessa. Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeintä on kasvattaa hirvimääriä alueella niin, että sekä sudelle että metsästäjille riittää saalista. Tämä asia on käsitelty hoitosuunnitelmassa puutteellisesti. Samalla on panostettava koiravahinkojen ennaltaehkäisyyn.
Toinen hoitosuunnitelmasta puuttuva asia liittyy porovahinkoihin. Luonnonsuojeluliiton mielestä Pohjois-Suomessa tärkeintä on siirtää poronhoitoalueen etelärajaa pohjoisemmaksi. Näin tehdään tilaa sudelle, ahmalle ja metsäpeuralle. Eteläiset paliskunnat pitää ostaa pois markkinoilta luopumiseläkkeillä. Tämä säästetään takaisin säästyneinä susikorvauksina. "On kohtuutonta, että edes Lapin suurissa kansallispuistoissa ei susi saa elää. Susi kelpaa kyllä matkailumainoksiin, mutta se puuttuu tärkeimmiltä matkailualueiltamme lähes kokonaan", sanoo puheenjohtaja Sulkava.
Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa myös, että petovahinkojen ennaltaehkäisyä ei ole kehitetty maassamme riittävästi. On hyvä, että tätä puolta aiotaan nyt kehittää. Pihavierailujen syiden tarkempi selvittäminen ja yleisöneuvonta ovat keskeisiä toimia. Länsi-Suomessa hyödylliseksi havaittu susineuvojakokeilu kannattaisi laajentaa muuallekin.
"Ennalta ehkäiseviä toimia voidaan kehittää muun muassa EU-hankkeilla. Jo hyviksi tiedettyjä keinoja ovat susiaitojen ja eläinsuojien rakentaminen, laumanvartijakoirat, lankaan kytkettyjen koirien siirto sisätiloihin tai koirahäkkiin sekä erilaiset susien karkottamiskokeilut", erityisasiantuntija Tapani Veistola listaa.
Lisätietoja:
- puheenjohtaja Risto Sulkava, puhelin 050 5602 113
- erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530
Suomen luonnonsuojeluliitto on maan suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.
---
Laura Rantanen, tiedottaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
[email protected], www.sll.fi
puh. + 358 400 415042
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1