Oikeusturvavakuutukset eivät anna sellaista turvaa kuin kuluttajat luulevat. Korvaussumma on usein riittämätön ja lisäksi vakuutuskorvauksia rajoitetaan monilta osin. Asia nostettiin esille Asianajajaliiton valtuuskunnan kokouksen yhteydessä Vaasassa perjantaina. Huoleen yhtyy myös Kuluttajaliitto.
Vakuutuksista enimmillään korvattava euromäärä on tyypillisesti 8 500 euroa. Kuluttajan maksettavaksi tuleva arvonlisävero syö siitä jo yksin suuren osan. Tarjolla on myös kattavampia tuotteita, mutta kuluttajilla on niistä harvoin tietoa.
Vakuutuksen tyypillinen korvauskatto riittää usein vain hyvin yksinkertaisissa perusriidoissa. Vakuutuksesta maksetaan suorien oikeudenkäyntikulujen lisäksi esimerkiksi hometaloriidoissa välttämättömät teknisten asiantuntijoiden lausunnot. Kulut saattavat usein nousta yli vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän jo ennen kuin juttu edes etenee käräjäoikeuden suulliseen käsittelyyn.
Asianajajaliiton lisäksi oikeusturvavakuutusten puutteellisuuteen kiinnittää huomiota myös Kuluttajaliitto.
– Oikeusturvavakuutuksia voi kutsua jopa harhaanjohtaviksi, moittii Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario.
– Kuluttaja luulee perustellusti saavansa parempaa turvaa kuin mihin vakuutus lopulta riittää.
Oikeusturvavakuutukset myydään yleensä osana vakuutuspaketteja, jolloin kuluttajien mielenkiinto kohdistuu kotivakuutukseen ja sen korvauspiiriin. Oikeusturvavakuutuksen puutteisiin osataan kiinnittää huomiota vasta liian myöhään.
Asianajajaliitto on vuosien ajan vertaillut eri vakuutusyhtiöiden tarjoamia tuotteita. Alhaisen korvauksen lisäksi vakuutuksissa on monia rajoituksia. Esimerkiksi avioeroihin liittyvät riidat on tyypillisesti rajattu pois vakuutusten piiristä. Toisaalta esimerkiksi lasten huoltoa koskevien riitojen korvaamisessa on yhtiökohtaisia eroja. Joistakin vakuutuksista saa korvauksia, toisista ei. Vakuutukset eivät myöskään kannusta sopimaan riitoja.
– Jos riita sovitaan ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä, korvataan joistakin vakuutuksista vain 50 prosenttia kuluista. Tämä voi estää sopimuksen synnyn, Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä toteaa.
Lisätietoja:
Suomen Asianajajaliitto
Risto Sipilä, Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 040 524 6902
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925
Kuluttajaliitto
Tuula Sario, johtava lakimies, p. 0400 721 252
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1