Uuden hallitusohjelman ainoa viittaus sukupuolten tasa-arvoon on toteamus siitä, että miehet ja naiset ovat Suomessa tasa-arvoisia. Ohjelma heijastelee näkemystä jo toteutuneesta tasa-arvosta sen sijaan, että se määrätietoisesti pyrkisi muutokseen.
Hallitusohjelmassa ei ole sitouduttu laatimaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa. Mikäli sitä ei tällä kaudella tehdä, se olisi ensimmäinen kerta 20 vuoteen. Tasa-arvopolitiikkaa käsittelevät tutkimukset ovat selkeästi tuoneet esiin, että tasa-arvo-ohjelmalla on tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä.
Hallitusohjelmasta on jäänyt myös pois, kuinka hallitus aikoo edistää palkkatasa-arvoa tai ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Näihin molempiin ovat YK-sopimuksia valvovat elimet puuttuneet toistuvasti Suomen kohdalla, viimeksi YK:n CEDAW-toimikunta vuonna 2014.
Naisjärjestöt vaativat, että hallitus
• laatii erillisen tasa-arvo-ohjelman edellisten hallitusten tapaan
• jatkaa samapalkkaisuusohjelmaa
• laatii suunnitelman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja riittävien väkivallan uhrien palvelujen turvaamiseksi
• arvioi tekeillä olevan toimintasuunnitelmansa sukupuolivaikutukset
Sukupuolivaikutusten arviointi
Valtiovarainministeriön mukaan menojen leikkaukset ja verojen muutokset kohdistuvat eri väestöryhmiin siten, että väestöryhmistä kärsivät eniten eläkeläiset ja ikääntyneet, lapsiperheet ja työttömät. Valtiovarainministeriö ei ole tarkastellut tuloksia sukupuolen mukaan. Monilla hallitusohjelman toimilla on kuitenkin sukupuolivaikutuksia, joita tulee nyt kiireellisesti selvittää.
Varhaiskasvatus ja naisten työllisyys. Subjektiivisen päivähoidon rajaamisen vaikutukset naisten työllisyyteen olisi välttämätöntä selvittää. Koska korkeatasoinen varhaiskasvatus on yksi tärkeimpiä ja tehokkaimpia yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistajia, päivähoidon käytön vähenemisen seuraukset ovat moninaiset. Myöskään päivähoitomaksujen nollamaksuluokkaa ei voida purkaa ilman seurausten selvittämistä. Sen käyttäjissä on paljon vähävaraisia yksinhuoltajaäitejä ja maahanmuuttajia. Myös lapsilisien indeksikorostusten poistamisella on näille ryhmille suuri merkitys. Kun hallitus haluaa tukea maahanmuuttajanaisten kotoutumista, päivähoidon järjestyminen on siinä ratkaisevalla sijalla.
On huolestuttavaa, ettei hallitusohjelmassa ei ole kirjauksia vanhempainvapaan tasaisemmasta jakamisesta vanhempien kesken. Vanhempainvapaita jakamalla voitaisiin parantaa sekä miesten että naisten asemaa.
Ehdotettaessa muutoksia määräaikaisiin työsuhteisiin tulisi huomioida, että määräaikaiset työsuhteet kasaantuvat naisille ja ovat erityinen loukku synnytysiässä oleville naisille. Myös leikkausten kohdentuminen nais- ja miesvaltaisille aloille pitää selvittää.
Ikääntyneet naiset. On positiivista, että omaishoitajien vaikeaa tilannetta halutaan korjata. Omaishoitajista 70% on naisia. Myös takuueläkkeen tason tarkistaminen koskee pitkälti naisia. Ennen vaaleja eri puolueissa laajaa kannatusta saanut omaishoidontuen siirtäminen KELAlle ei näytä toteutuvan. Kuntien vaihtelevat käytännöt ovat alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallisia. Leikkaukset eivät jakaannu tasaisesti, vaan osalla niistä voi olla kumuloituva vaikutus. Tämä koskee erityisesti ikääntyneitä naisia, sillä he muodostavat enemmistön eläkeköyhistä.
Eläkeläisten asumistuen sekä lääkekorvausten laskeminen osuu erityisesti heihin. KELA on selvittänyt, että asumistuki laskee vajaalla 70%:a sitä saavista, heistä neljänneksellä se laskee yli 100 euroa. Vastaavasti kun sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan, se koskettaa erityisesti ikääntyneitä naisia. On välttämätöntä selvittää kumuloituvat vaikutukset.
Kun hallitus laatii toimenpiteitä strategisen hallitusohjelman pohjalta, naisjärjestöt muistuttavat, että hyvä valmistelu edellyttää sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolten tasa-arvoon perehtyneiden asiantuntijoiden kuulemista.
Lisätietoja: pääsihteeri Johanna Pakkanen: +358 50 469 6242, [email protected], www.nytkis.org
Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Kristillisdemokraattiset Naiset ry, Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Perussuomalaiset Naiset ry, Sosialidemokraattiset Naiset, Sukupuolentutkimuksen seura ry, Suomen Keskustanaiset ry, Svenska Kvinnoförbundet r.f, Vasemmistonaiset ja Vihreät Naiset ry.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1