Asfalttinäytepalaa irrotetaan. Kuva: Kirsti Kalevi |
Vaihtoehtoiset tai perinteiset liukkaudentorjunta-aineet eivät muodosta asfalttipäällysteissä haitallisia öljyhiilivetyjä, kuten PAH (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) -yhdisteitä, jotka ovat terveydelle haitallisia jo pieninä pitoisuuksina. Liukkaudentorjunta-aineet eivät myöskään kerry teiden ja lentokenttien päällysteisiin. Tämä selviää Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa eri liukkaudentorjunta-aineille vuosia altistuneet asfalttikappaleet hankittiin Suomenniemeltä valtatie 13:lta ja Luumäen Taavetista valtatie kuudelta sekä Helsinki-Vantaan ja Kuopion lentokentiltä. Tutkituissa asfalttikappaleissa ei havaittu haitallisten öljyhiilivetyjen pitoisuuksien nousua eikä muita vaurioita pitkäaikaisesta liukkaudentorjuntakemikaalien käytöstä huolimatta. Haitallisten öljyhiilivetyjen muodostumista ei havaittu myöskään kuumennettaessa asfalttikappaleita lämpötiloihin, joita esiintyy kesähelteillä tien pinnoilla tai tien uudelleenpäällystyksen yhteydessä.
Näytteistä tutkittiin eri öljyhiilivetyjen pitoisuuksien lisäksi myös liukkaudentorjunta-ainejäämien määrää liukkaudentorjuntakauden jälkeen. Havaitut jäämäpitoisuudet olivat alhaisia - enimmilläänkin alle kymmenen miljoonasosaa asfalttinäytteiden kokonaismassasta.
Liukkaudentorjuntakemikaalien on sulatettava jäätä tehokkaasti, eivätkä ne saisi muodostaa haitallisia aineita teiden päällysteissä. Teiden ja lentokenttien liukkaudentorjunnassa on käytetty perinteisesti natriumkloridia tai ureaa, jotka heikentävät pohjavesien laatua. Vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntakemikaaleja kuten formiaatti- ja asetaattisuoloja käyttämällä näitä pohjavesihaittoja voidaan vähentää.
Tutkimuksen rahoittivat Tiehallinto ja Ilmailulaitos Finavia.
Lisätietoja
Tutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 613, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1