RYM Oy:ssä (Rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä SHOK) pulmaan päätettiin pureutua pintaa syvemmältä.
Vuonna 2011 käynnistyneessä Sisäympäristö-tutkimusohjelmassa alan yritykset ja tutkimuslaitokset hakevat ratkaisuja entistä käyttäjälähtöisempiin tiloihin ja niiden energiatehokkaaseen hallintaan, hyvän sisäympäristön ansaintamalleihin sekä inspiroivien ja yhteisöllisten työympäristöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Samalla ohjelmaan osallistuvat yritykset hakevat uutta liiketoimintaa tulevaisuuden sisäympäristöistä, joissa ihmiset viihtyvät ja jaksavat paremmin.
Personoituja ratkaisuja käyttäjien mukaan
Ilmanvaihtoteknologiaa ja sisäilmaratkaisuja toimittava Halton on mukana tutkimusohjelmassa ja veturiyrityksenä sen Käyttäjäkeskeinen sisäympäristö (iEnv)-työpaketissa.
Haltonin toimistoratkaisujen kehityksestä vastaavan Risto Kososen mukaan teknisten ratkaisujen sijaan keskiöön nostetaan entistä selkeämmin tilojen käyttäjät.
Pelkästään keskimääräisten olosuhteiden hallinnan lisäksi se tarkoittaa muun muassa sitä, että työpisteen ilmanvaihtoa, lämpötilaa ja valaistusta voi säätää tarkasti omien mieltymysten ja tarpeiden mukaan.
Ratkaisuja on Kososen mukaan tarjolla jo nyt, mutta etenkin Suomessa niiden hyödyntämisessä joudutaan tasapainoilemaan lukuisten muuttujien kanssa. Hienoa ja älykästä talotekniikkaa ei aina myöskään osata käyttää oikein.
"Vuodenajat tuovat nekin omat haasteensa. Lisäksi Suomi on organisaatiouudistusten ykkösmaa, ja jokaisen tällaisen muutoksen jälkeen muuttuvat myös sisäympäristöt. Pahimmillaan vieläpä niin, että juuri kun jokin ratkaisu on saatu toimimaan, se menee organisaatiouudistuksen myötä jollain tapaa uusiksi", Kosonen toteaa.
Nollaenergiataso on kova haaste
Keskeinen muutosajuri tulee olemaan vuosi 2020 ja sen mukana voimaan astuvat entistä kireämmät energiatehokkuusvaatimukset. Rakennusten osuus energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia, joten säästöpotentiaali on merkittävä.
"Tuo EU:n tavoitteena oleva nollaenergiataso on numeerisesti saavutettavissa, mutta terveellisen ja tehokkaan sisäympäristön osalta se on etenkin Suomen ilmastossa todella haasteellista. Lisäksi mittarit ovat EU:n sisällä ja myös Pohjoismaissa hajanaiset. Millejä ja watteja on helppo mitata, mutta hyvää oloa on arvioitava toisenlaisilla mittareilla", Kosonen toteaa.
Haltonille RYM-ohjelma on tuonut toimialan tulevaisuudenkuviin tärkeää vahvistusta. Samalla sen tarjonnut merkittäviä kontakteja ja yhteistyötä tutkimuslaitosten suuntaan paitsi kotimaassa myös ulkomailla.
"Kannattaa huomata, että tämä on nimenomaan tutkimusohjelma. Eli nyt kerätään neutraalia ja monipuolista perustietoa, jonka pohjalta voidaan mennä eteenpäin. Tällaiseen ei yksittäisellä yrityksellä ole omin voimin mahdollisuuksia", Kosonen lisää.
Tekes rahoittaa laaja-alaista Sisäympäristö-ohjelmaa. Tuloksia arvioidaan tieteellisten julkaisujen ja erityisesti syntyvien uusien liiketoimintakonseptien perusteella.
"Ohjelma vahvistaa jo ennestään vahvaa suomalaista sisäympäristöosaamista uudenlaisen yhteistyön avulla", uskoo Sampsa Nissinen Tekesistä.
Tähän mennessä tuloksena on ollut noin 150 tieteellistä julkaisua, 20 kehityshanketta ja neljä EU-tason hanketta. Tulokset ovat saaneet kiitosta myös kansainvälisessä arvioinnissa.
Ohjelman neljässä työpaketissa on mukana 25 alan keskeistä yritystä sekä merkittävimmät tutkimuslaitokset. Työpaketeissa toteutetaan hankkeita, jotka verkottuvat keskenään sekä pakettien sisällä että välillä. Koko tutkimusohjelman budjetti on noin 20 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
Risto Kosonen, johtaja, Halton Technology Center, puh. 020 792 2390, risto.kosonen (at) halton.com
Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö, Tekes, puh. 02950 55687, sampsa.nissinen (at) tekes.fi
Teksti: Recommended Finland/Timo Sormunen
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Viestintäpäällikkö Sanna Nuutila, Tekes
Puh. 050 5577 717, sanna.nuutila (at) tekes.fi