KORJAUS KLO 9.15: POISTETTU NELIÖLTÄ-SANAT 30 EUROA - JA 50 EUROA -KOHDISTA SEURAAVASSA VIRKKEESSÄ:
”Nousu on merkittävä. Käytännössä sadan neliön perheasunnossa ja omalla tontilla olevassa taloyhtiössä hoitovastike on noussut kahdessa vuodessa kuukausitasolla noin 30 euroa ja vuokratontilla olevissa taloyhtiöissä nousu hoitovastikkeessa on ollut samanlaisessa asunnossa lähes 50 euroa”, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
”Alueellisia eroja löytyy myös huomattavasti. Lämmityksen osuus on taloyhtiön hoitovastikkeesta suuri osa. Erityisesti Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut huomattavasti, mikä on nostanut myös hoitovastikkeita mediaania enemmän”, Viljamaa huomioi.
Tilastokeskuksen ylläpitämä kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi nousi vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja vuonna 2023 indeksi kohosi lähes 5,5 prosenttia.
”Kiinteistönvälitysala seuraa tiiviisti taloyhtiöiden kehitystä ja olemme havainneet myös taloyhtiöiden välisten erojen entisestään kasvaneen. Myös ostajat kiinnittävät entistä tarkemmin huomiota taloyhtiön kuntoon. Taloyhtiön hyvään hallintoon ja kehittämiseen on syytä panostaa, koska se näkyy myös asuntojen hintojen kehityksessä ja osakkaiden varallisuudessa.”
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja myös mediassa on viime aikoina otettu kantaa hoitovastikkeiden nostopaineisiin.
”Hoitovastikkeiden nousuvauhti ei voi jatkua kovin pitkään samana. Taloyhtiöllä on tärkeää olla puskuria noin 3–4 kuukauden hoitovastikkeita vastaava taso, mutta ei ole mitään syytä makuuttaa osakkaiden rahoja turhaan taloyhtiön tilillä. Suunnitelmallisuus ja järjestelmällinen kunnossapito kannattaa taloyhtiöissä. On kuitenkin myös hienoa, että taloyhtiöt kiinnostavat aiempaa enemmän myös ostajia. Tämä toivottavasti näkyy myös aktiivisempana osallistumisena yhtiökokouksiin”, Viljamaa sanoo.
Asuntopolitiikassa pitäisi Viljamaan mukaan huomioida asumismenojen nousu aiempaa paremmin. Hoitovastikkeiden nousu on vain pieni osa kasvaneita kustannuksia. Kun sen yhdistää siihen, että asuntolainojen koroista ei saanut enää viime vuonna vähennystä ollenkaan ja korot ovat nousseet vuodesta 2022 merkittävästi, on tilanne ollut monelle asuntovelalliselle hankala.
Asumismenojen merkittävä nousu on keskeinen tekijä myös siihen, että asuntokauppa on vuoden 2022 syksyn jälkeen hidastunut merkittävästi.
”Asuntopolitiikassa on huomioitava se, ettei asumismenoja poliittisin päätöksin enää nosteta. Asumismenojen nousu on pois kotitalouksien muusta kulutuksesta ja näin ollen myös talouskasvusta sekä työllisyyden positiivisesta kehityksestä”, painottaa Viljamaa.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
KORJAUS KLO 9.15: POISTETTU NELIÖLTÄ-SANAT 30 EUROA - JA 50 EUROA -KOHDISTA SEURAAVASSA VIRKKEESSÄ:
”Nousu on merkittävä. Käytännössä sadan neliön perheasunnossa ja omalla tontilla olevassa taloyhtiössä hoitovastike on noussut kahdessa vuodessa kuukausitasolla noin 30 euroa ja vuokratontilla olevissa taloyhtiöissä nousu hoitovastikkeessa on ollut samanlaisessa asunnossa lähes 50 euroa”, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta.
”Alueellisia eroja löytyy myös huomattavasti. Lämmityksen osuus on taloyhtiön hoitovastikkeesta suuri osa. Erityisesti Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut huomattavasti, mikä on nostanut myös hoitovastikkeita mediaania enemmän”, Viljamaa huomioi.
Tilastokeskuksen ylläpitämä kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi nousi vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja vuonna 2023 indeksi kohosi lähes 5,5 prosenttia.
”Kiinteistönvälitysala seuraa tiiviisti taloyhtiöiden kehitystä ja olemme havainneet myös taloyhtiöiden välisten erojen entisestään kasvaneen. Myös ostajat kiinnittävät entistä tarkemmin huomiota taloyhtiön kuntoon. Taloyhtiön hyvään hallintoon ja kehittämiseen on syytä panostaa, koska se näkyy myös asuntojen hintojen kehityksessä ja osakkaiden varallisuudessa.”
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja myös mediassa on viime aikoina otettu kantaa hoitovastikkeiden nostopaineisiin.
”Hoitovastikkeiden nousuvauhti ei voi jatkua kovin pitkään samana. Taloyhtiöllä on tärkeää olla puskuria noin 3–4 kuukauden hoitovastikkeita vastaava taso, mutta ei ole mitään syytä makuuttaa osakkaiden rahoja turhaan taloyhtiön tilillä. Suunnitelmallisuus ja järjestelmällinen kunnossapito kannattaa taloyhtiöissä. On kuitenkin myös hienoa, että taloyhtiöt kiinnostavat aiempaa enemmän myös ostajia. Tämä toivottavasti näkyy myös aktiivisempana osallistumisena yhtiökokouksiin”, Viljamaa sanoo.
Asuntopolitiikassa pitäisi Viljamaan mukaan huomioida asumismenojen nousu aiempaa paremmin. Hoitovastikkeiden nousu on vain pieni osa kasvaneita kustannuksia. Kun sen yhdistää siihen, että asuntolainojen koroista ei saanut enää viime vuonna vähennystä ollenkaan ja korot ovat nousseet vuodesta 2022 merkittävästi, on tilanne ollut monelle asuntovelalliselle hankala.
Asumismenojen merkittävä nousu on keskeinen tekijä myös siihen, että asuntokauppa on vuoden 2022 syksyn jälkeen hidastunut merkittävästi.
”Asuntopolitiikassa on huomioitava se, ettei asumismenoja poliittisin päätöksin enää nosteta. Asumismenojen nousu on pois kotitalouksien muusta kulutuksesta ja näin ollen myös talouskasvusta sekä työllisyyden positiivisesta kehityksestä”, painottaa Viljamaa.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Tuomas Viljamaa
toimitusjohtaja
tuomas.viljamaa@kiinteistonvalitysala.fi
p. +358 40 723 5821
Pyörävarkausvahinkoja taloyhtiöiden säilytystiloista havaittiin viime vuonna eniten huhtikuussa. Pyörän lukon murtokestävyyteen kannattaa panostaa silloinkin, kun säilyttää pyörää taloyhtiön lukitussa varastossa.
Kevään pyöräilykauden alku näkyi viime vuonna piikkinä LähiTapiolan vahinkotiedoissa. Varkausvahinkoja taloyhtiöiden pyörävarastoista, kellarikomeroista ja vastaavista asunnon säilytystiloista havaittiin huhtikuussa eniten koko vuonna. Vahinkojen määrä pysyi kuitenkin verrattain suurena aina syksyyn asti, ja niiden keskivahinko koko vuonna oli reilu tuhat euroa.
Sähköpyörien yleistyminen on nostanut pyörävarkauksien keskivahinkoa.
– Pyörä kannattaa pyrkiä lukitsemaan varastossakin rungostaan vahvalla lukolla kiinteään rakenteeseen. Tämä vaikeuttaa pitkäkyntisten työtä, sillä pyörän nappaaminen mukaan vaatii järeämpiä työkaluja ja vie enemmän aikaa. Kotivakuutus ei myöskään korvaa lukitsemattomien pyörien varkauksia, vaikka pyörävarasto olisikin lukittu, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
Finanssialan tietojen mukaan vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2022 kaikkiaan runsaat 15 000 varastettua pyörää. Poliisille pyörävarkauksia ilmoitettiin 17 300 kappaletta.
Pyöräilyn odotetaan yleistyvän, kun valtio, kaupungit ja kunnat panostavat liikenteen päästöjen vähentämiseen ja pyöräilyn edistämiseen entistä enemmän. Esimerkiksi Helsingissä pyörällä tehtyjen matkojen osuus eri kulkutavoista oli vuonna 2022 tehdyssä selvityksessä 9 prosenttia, mutta kaupungin tavoitteena on nostaa osuus 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Samaan aikaan uusien asuntojen keskikoko on pienentynyt, mikä korostaa taloyhtiöiden yhteisten pyöräsäilytystilojen merkitystä. Pyörävarkauksien ennaltaehkäisyn kannalta kiinteistöjen säilytystilojen suunnittelulla ja taloyhtiöiden toimilla on entistä suurempi rooli, Riikonen sanoo.
– Taloyhtiöt voivat ehkäistä varkausvahinkoja panostamalla kiinteisiin säilytystelineisiin ja huolehtimalla yhteisten tilojen asianmukaisesta lukituksesta. Yhteisissä ovissa on kuitenkin harvoin murtojälkiä. Kyse voi siis olla esimerkiksi siitä, että joku on jättänyt oven vahingossa auki tai päästänyt ulkopuolisen kyseisiin tiloihin. Valvonnan tehostaminen toki ehkäisee varkauksia, mutta olennaisinta on, että yhteisiin tiloihin menevät ovet muistetaan aina sulkea ja lukita.
Pakkaa tavarat huolella häkkivarastoissa
LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan pyörä on yleisin tavara, joka lähtee varkaan matkaan taloyhtiöiden varastoista ja vastaavista säilytystiloista. Pyörien lisäksi säilytystiloista varastetaan esimerkiksi vaatteita, matkalaukkuja, työvälineitä ja urheiluvälineitä.
Etenkin häkkivarastoissa tavarat kannattaa pakata mahdollisimman suojaavasti, jotta ne eivät herätä varkaiden huomiota.
– Esimerkiksi sähkötyökalut kannattaa pakata pois näkyviltä erillisiin laatikoihin. Rikkinäiset tavarat taas kannattaa viedä suoraan kierrätysasemalle, sillä ne herättävät turhaan varkaiden huomion. Myös oman häkkivaraston lukituksen murronkestävyyteen kannattaa panostaa, Riikonen sanoo.
Varastomurtotilanteessa taloyhtiö vastaa esimerkiksi rikkoutuneiden ovien ja ovenpielien korjauksesta. Asukkaan omaisuutta kiinteistövakuutus ei korvaa, vaan se turvataan kotivakuutuksessa.
Kotivakuutuksen suojeluehtojen mukaan asuntokohtaisessa kellari- tai ullakkovarastossa, autotallissa tai muussa varastossa ei saa säilyttää arvokasta tai varkaudelle altista omaisuutta, kuten taide-esineitä tai koruja. LähiTapiolan kotivakuutus korvaa näissä säilytettyä koti-irtaimistoa 5 000 euroon saakka.
– Rahallinen arvo on toki tärkeää ottaa huomioon, mutta taloyhtiön säilytystiloihin ei kannata viedä myöskään itselle tunnearvoltaan tärkeitä tavaroita. Tunnearvoa ei voi korvata.
Muista ainakin nämä, kun säilytät pyörää taloyhtiön tiloissa:
Lisätietoja:
Jussi Riikonen, ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö, LähiTapiola, 050 585 0447, jussi.a.riikonen@lahitapiola.fi
Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 040 508 1089, kaisa.saario@lahitapiola.fi
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on rakennuttanut Vantaan Jokiniemeen uuden poliisivankilan, joka otetaan käyttöön huhtikuun loppuun mennessä. Poliisivankilan tilat valmistuivat ja otetaan käyttöön ensimmäisenä osana laajempaa pääpoliisiasemahanketta, joka valmistuu kokonaisuudessaan hankeaikataulun mukaan elokuussa 2024. Itä-Uudenmaan poliisilaitos ottaa pääpoliisiaseman käyttöön viimeistään vuoden loppuun mennessä.
”Poliisivankilan tilojen vastaanotto tehtiin onnistuneesti maaliskuun alussa. Rakennustyömaa jatkuu vielä elokuun loppuun, jolloin valmistuu pääpoliisiaseman osuus. Liikenne ja kulkeminen työmaan läheisyydessä säilyy siihen saakka ennallaan”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisen asiantuntijaryhmän päällikkö Johanna Virsu.
Nykyinen Vantaan poliisivankila Kielotiellä tyhjennetään huhtikuussa, ja toiminta siirtyy uusiin tiloihin Jokiniemeen. Koko pääpoliisiasema on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään kuluvan vuoden lopussa.
Viereisellä tontilla valmistuu huhtikuussa noin 2 000 neliön laajennushanke Keskusrikospoliisin (KRP) päärakennukseen. Laajennusosa selkeyttää ja parantaa KRP:n tilankäyttöä myös viereisessä päärakennuksessa. Rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2022, ja Keskusrikospoliisi ottaa tilat käyttöön vaiheittain kesäkuusta lähtien.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ja Keskusrikospoliisin sijoittaminen vierekkäin Jokiniemen kampusalueelle tuo käyttäjille synergiahyötyjä, kuten sujuvat asiakaskuljetukset ja joidenkin tilojen yhteisen käytön. Jokiniemen alueelle sijoittuvat toimijat muodostavat yhteisen turvakampuksen, joka koostuu Itä-Uudenmaan pääpoliisiaseman ja Keskusrikospoliisin lisäksi Säteilyturvakeskuksesta.
Pääpoliisiaseman ja -vankilan kokonaispinta-ala on noin 20 000 bruttoneliömetriä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan yhteistoiminnallisella Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssimallilla, ja rakentamisen palveluntuottajana toimii SRV Rakennus Oy. Uusi pääpoliisiasema sijaitsee Jokiniemessä osoitteessa Jokiniemenkuja 2.
Nykyaikainen poliisitalo valmistuu kokonaisuudessaan loppuvuodesta
Uudistetun poliisitalokonseptin mukaan suunniteltu moderni ja korkean turvallisuustason poliisiasemarakennus vastaa poliisin nykypäivän toiminnallisiin vaatimuksiin tilatarpeen, turvallisuuden ja muiden teknisten vaatimusten osalta. Uudet tilat ovat terveelliset ja turvalliset, ja ne tukevat kaikkea poliisin toimintaa ja tilojen käyttäjien hyvinvointia.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen uudelle pääpoliisiasemalle keskitetään jatkossa kaikki Vantaan poliisin palvelut, kuten lupapalveluiden asiakaspalvelupiste, rikosilmoitusten vastaanotto, löytötavarat ja poliisin asiakkaiden kuulustelut ja tapaamiset. Uudelle pääpoliisiasemalle saadaan lisäksi modernit työtilat muun muassa valvonta- ja hälytystoiminnalle sekä ajoneuvo- ja varastotiloja.
Uuden poliisitalon myötä Jokiniemen alueen kaupunkikuva tulee hieman muuttumaan, koska hälytysajoneuvoja liikkuu alueella totuttua enemmän.
”Kun koko Vantaan poliisiaseman henkilöstö siirtyy väistötiloista Rahtitien toimipisteestä, Kielotieltä ja Dixistä työskentelemään Jokiniemessä, voi muukin ajoneuvoliikenne alueella hieman lisääntyä. Toisaalta poliisin näkyminen katukuvassa on tutkitusti myös yksi kuntalaisissa turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä. Aikaisempien kokemusten perusteella poliisin säilytyksestä vapautuvista asiakkaista ei ole myöskään ollut haittaa asukkaille tai alueen turvallisuudelle”, toteaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.
Hankkeen verkkosivut: https://www.senaatti.fi/hankkeet/uusi-paapoliisiasema-vantaan-jokiniemeen/
Lisätietoja
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rakennushanke:
Johanna Virsu, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, puh. 040 767 9199, johanna.virsu@senaatti.fi
Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Ilkka Koskimäki, poliisipäällikkö, puh. 0295 438 998, ilkka.koskimaki@poliisi.fi
Poliisihallitus, Juha Pietarinen, toimitilapäällikkö, puh. 0295 482 001, juha.pietarinen@poliisi.fi
Keskusrikospoliisin rakennushanke:
Asko Toppinen, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, puh. 040 095 8886, asko.toppinen@senaatti.fi
Keskusrikospoliisi, Reine Inkeroinen, hallintojohtaja, p. 0295 486 517, reine.inkeroinen@poliisi.fi
Tiedotteen lähettäjä: Senaatti-kiinteistöt, viestintä, puh. 040 669 5549
Tiedotteen liitteenä oleva havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) 13 lajitteluasemalla siirrytään pääsiäisen jälkeen laajennettuihin sesonkiaukioloaikoihin. Kaikki lajitteluasemat, LSJH:n toimistot ja tekstiilien kierrätysmyymälä Lemppari ovat suljettuna koko pääsiäisen. Myöskään jätekuljetuksia ei pyhäpäivinä ajeta.
Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) lajitteluasemilla siirrytään pääsiäisen jälkeen 2. huhtikuuta laajennettuihin aukioloaikoihin sesongin alkaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että aukioloajat lisääntyvät lajitteluasemilla kaudella huhti–lokakuu.
Esimerkiksi Salon Korvenmäen ja Turun Topinojan lajitteluasemat ovat huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa avoinna arkipäivien lisäksi lauantaisin. Kesä–elokuussa Korvenmäki ja Topinoja ovat arkiaukiolojen lisäksi auki yhtenä lauantaina kuukaudessa.
Isosuon ja Rauhalan lajitteluasemat taas ovat avoinna huhti–lokakuussa arkipäivisin kello 7–19, mikä tarkoittaa lisää aukiolotunteja sekä aamuun että iltaan. Myös näillä asemilla ollaan sesonkiaikaan avoinna kerran kuukaudessa lauantaisin.
Pienemmillä asemilla asemat ovat sesonkiaikana auki joko kuun ensimmäisenä tai viimeisenä arkilauantaina. Joillakin asemista myös arjen aukiolot lisääntyvät.
Siivouksen ja pihanraivauksen sesonkiaika käsillä
Lajitteluasemilla valmistaudutaan kevään korvalla sekä siivousjätteiden että puutarhajätteiden vastaanottoon.
– Asemille tuodaan tähän aikaan vuodesta paljon pihansiivousjätteitä, kuten risuja ja haravointijätettä. Ne otetaan vastaan maksutta. Paljon tulee myös varastojen sekalaista siivousjätettä sekä niin ikään maksuttomia sähkölaiteromua ja poistotekstiiliä, kertoo LSJH:n materiaalipäällikkö Marko Kokkonen.
Lajitteluasemien kävijämäärät kasvavat talvikaudesta kesäkaudelle tultaessa keskimäärin 67 prosenttia.
– Viime vuonna luminen kausi venyi maaliskuun loppuun asti, ja maaliskuu oli poikkeuksellisen hiljainen. Viime vuonna lajitteluasemien asiakasmäärä yli kaksinkertaistui maaliskuusta huhtikuuhun. Maaliskuu on myös tänä vuonna ollut normaalia hiljaisempi, joten huhtikuussa voi asemilla olla ajoittain ruuhkaa, Kokkonen arvelee.
LSJH:lla on 13 lajitteluasemaa aina Utöstä Yläneelle. Kaikki asemat ovat toimialueen kotitalouksien vapaasti käytettävissä. Kotitalouden voivat viedä lajitteluasemille maksutta useita erilaisia jätelajeja, kuten vaarallisia jätteitä, rikkinäisiä sähkölaitteita, metalliromua, puujätettä, pakkausjätteitä ja poistotekstiiliä. Asemilla otetaan hinnaston mukaan vastaan kaikenlaista siivous- ja remonttijätettä.
Pääsiäinen vaikuttaa aukioloihin ja ajoihin
Koko pääsiäisen aina pitkäperjantaista 29.3. toiseen pääsiäispäivään 1.4. kaikki LSJH:n lajitteluasemat, toimistot ja tekstiilien kierrätysmyymälä Lemppari ovat suljettuina. Kiinniolo koskee myös pyhien välissä olevaa lauantaipäivää 30.3.
Pääsiäisenä rauhoittuvat myös jätteenkuljetukset. LSJH:n vastaamia sekajätteen, pakkausjätteen tai biojätteen kuljetuksia ei ajeta pääsiäisen pyhinä. Tämän vuoksi jäteastian tyhjennys voidaan tehdä hieman normaalia aiemmin tai myöhemmin.
Lisätiedot:
Marko Kokkonen, LSJH
materiaalipäällikkö
puh. 020 728 2180
marko.kokkonen@lsjh.fi
Topinojan jätekeskuksen lajitteluasema
Pitkäsaarenkatu 7, Turku. P. 020 728 2130.
Ma–pe klo 6.30–21. Lisäksi huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa arkilauantaisin klo 9–16, kesä–elokuussa joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 9–16.
Korvenmäen jätekeskuksen lajitteluasema
Helsingintie 541, Salo. P. 02 727 6803.
Ma–pe klo 7–19. Lisäksi huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa arkilauantaisin klo 9–16, kesä–elokuussa joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 9–16.
Isosuon jätekeskuksen lajitteluasema
Isosuontie 137, Raisio. P. 020 728 2150.
Marras–maaliskuussa ma klo 11.30–19 ja ti–pe klo 9.30–17. Huhti–lokakuussa ma–pe klo 7–19 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 9–16.
Rauhalan jätekeskuksen lajitteluasema
Sydmontie 173, Parainen. P. 020 728 2160.
Marras–maaliskuussa ma klo 11.30–19 ja ti–pe klo 9.30–17. Huhti–lokakuussa ma–pe klo 7–19 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 9–16.
Auranmaan lajitteluasema
Aurantie 518, Aura (Tarvasjoki).
P. 020 728 2190.
Ti ja to klo 11–18. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
Houtskarin lajitteluasema
Näsbyntie 86, Houtskari. P. 0200 47470.
Joka kuukauden viimeinen arkitorstai klo 15–16.45. Huhti–lokakuussa to klo 15–16.45 sekä joka kuukauden viimeinen arkilauantai
klo 11.15–12.45.
Kemiönsaaren lajitteluasema
Storkärrintie 99, Genböle. P. 0200 47470.
Ma ja ke klo 13–18. Lisäksi huhti–lokakuussa pe klo 13–18 sekä joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 10–15, heinä–elokuussa su klo 13–17.
Korppoon lajitteluasema
Strömmantie 12, Korppoo. P. 0200 47470.
Ke klo 14.30–18. Lisäksi huhti–lokakuussa ti klo 14.30–18 ja pe 10–13 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai
klo 10–13.
Paimion lajitteluasema
Muurassuontie 4, Rivonmäki. P. 0200 47470.
Ma–pe klo 11–18. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 9–16.
Perniön lajitteluasema
Katajarannantie 7, Perniö
(jätevedenpuhdistamo). P. 0200 47470.
Ti klo 13–18. Lisäksi huhti–lokakuussa to klo 13–18 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
Yläneen lajitteluasema
Oripääntie 169, Pöytyä. P. 040 515 6199.
To klo 13–18. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
Mörttilän lajitteluasema, Utö
Aukioloajat: www.lsjh.fi.
Uudenkaupungin lajitteluasema
Orinkuja 1, Uusikaupunki. P. 0200 47470.
Ma klo 10–18 ja ti–pe klo 8–16. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
De 13 sorteringsstationerna i Sydvästra Finlands Avfallshantering (LSJH) byter till utökade säsongsöppettider efter påsk. Alla sorteringsstationer, LSJH-kontoren och textilåtervinningsbutiken Lemppari kommer att vara stängda under påsken. Avfallstransporter körs inte heller under helgdagarna.
Efter påsken, den 2 april, kommer Sydvästra Finlands Avfallshanterings (LSJH) sorteringsstationer att övergå till förlängda öppethållningstider i samband med säsongsstarten. Detta innebär att öppettiderna på sorteringsstationerna ökar under perioden april-oktober.
Till exempel är sorteringsstationerna i Salo Korvenmäki och Åbo Toppå öppna i april-maj och september-oktober, förutom vardagar, även på lördagar. Under juni-augusti har Korvenmäki och Toppå öppet en lördag i månaden utöver vardagsöppettiderna.
Sorteringsstationerna Isosuo och Rauhala däremot har öppet alla vardagar i april-oktober kl. 07.00-19.00, vilket innebär längre öppettider både på morgonen och på kvällen. Även dessa stationer håller öppet en lördag i månaden under högsäsong.
De mindre stationerna är öppna antingen den första eller den sista helgfria lördagen i månaden under högsäsongen. Vissa stationer kommer även att utöka sina vardagsöppettider.
Nu är det dags för städning och trädgårdsröjning
Sorteringsstationerna förbereder sig inför vårsäsongen att ta emot både hushålls- och trädgårdsavfall.
– En hel del trädgårdsavfall, såsom kvistar och räfsavfall, hämtas till stationerna den här tiden på året. De tas emot kostnadsfritt. Det kommer också mycket blandat städavfall från lager. Likaså avlagda elapparater och textilier, vilka tas emot kostnadsfritt, säger LSJH:s materialchef Marko Kokkonen.
Antalet besökare på sorteringsstationerna ökar med i genomsnitt 67% från vinter- till sommarsäsongen.
– I fjol varade snösäsongen fram till slutet av mars, så mars månad var ovanligt lugn. Förra året mer än fördubblades antalet kunder på sorteringsstationerna från mars till april. Mars har också i år varit lugnare än normalt, så det kan tidvis bli trängsel på stationerna i april, bedömer Kokkonen.
LSJH har 13 sorteringsstationer från Utö till Yläne. Alla stationer är fritt tillgängliga för hushållen i verksamhetsområdet. Hushållen kan kostnadsfritt lämna in en mängd olika typer av avfall till sorteringsstationerna, såsom farligt avfall, trasiga elektriska apparater, metallskrot, träavfall, förpackningsavfall och avlagda textilier. Dessutom tar man emot allt slags städ- och renoveringsavfall enligt prislistan.
Påsken påverkar öppettider och transporter
Alla LSJH: s sorteringsstationer, kontor och textilåtervinningsbutiken Lemppari är stängda under hela påsken från långfredagen den 29 mars till påskannandagen den 1 april. Stängningstiden gäller även lördagen den 30 mars, som infaller mellan helgdagarna.
Påsken innebär också en paus i sophämtningen. Transport av blandavfall, förpackningsavfall och bioavfall, som LSJH ansvarar för, utförs inte under påskhelgen. Detta innebär att sopkärlet kan tömmas något tidigare eller senare än normalt.
Tilläggsinformation:
Marko Kokkonen, LSJH
materialchef
tfn 020 728 2180
marko.kokkonen@lsjh.fi
Sorteringsstationen vid Toppå avfallscentral
Långholmsgatan 7, Åbo. Tfn 020 728 2130.
Mån–fre kl. 6.30–21. Därtill i april–maj och september–oktober helgfria lördagar kl. 9–16, i juni–augusti den sista helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Sorteringsstationen vid Korvenmäki avfallscentral
Helsingintie 541, Salo. Tfn 02 727 6803.
Mån–fre kl. 7–19. Därtill i april–maj och september–oktober helgfria lördagar kl. 9–16, i juni–augusti den sista helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Sorteringsstationen vid Isosuo avfallscentral
Isosuontie 137, Reso. Tfn 020 728 2150.
I november–mars mån kl. 11.30–19 och tis–fre kl. 9.30–17. I april–oktober mån–fre kl. 7–19 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Sorteringsstationen vid Rauhala avfallscentral
Sydmovägen 173, Pargas. Tfn 020 728 2160.
I november–mars mån kl. 11.30–19 och tis–fre kl. 9.30–17. I april–oktober mån–fre kl. 7–19 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Auranmaa sorteringsstation
Aurantie 518, Aura (Tarvasjoki).
Tfn 020 728 2190.
Tis och tors kl. 11–18. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Houtskärs sorteringsstation
Näsbyvägen 86, Houtskär. Tfn 0200 47470.
Den sista helgfria torsdagen varje månad kl. 15–16.45. I april–oktober tors kl. 15–16.45 samt den sista helgfria lördagen varje månad kl. 11.15–12.45.
Kimitoöns sorteringsstation
Storkärrsvägen 99, Genböle. Tfn 0200 47470.
Mån och ons kl. 13–18. Därtill i april–oktober fre kl. 13–18 samt den sista helgfria lördagen varje månad kl. 10–15, i juli–augusti sön kl. 13–17.
Korpo sorteringsstation
Strömmavägen 12, Korpo. Tfn 0200 47470.
Ons kl. 14.30–18. Därtill i april–oktober tis kl. 14.30-18, fre kl. 10-13 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–13.
Pemar sorteringsstation
Muurassuontie 4, Rivonmäki. Tfn 0200 47470.
Mån–fre kl. 11–18. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Bjärnå sorteringsstation
Katajarannantie 7, Bjärnå
(avloppsreningsverket). Tfn 0200 47470.
Tis kl. 13–18. Därtill i april–oktober tors kl. 13–18 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Yläne sorteringsstation
Oripääntie 169, Pöytyä. Tfn 040 515 6199.
Tors kl. 13–18. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Mörttilä sorteringsstation, Utö
Öppettider: www.lsjh.fi.
Nystads sorteringsstation
Orinkuja 1, Nystad. Tfn 0200 47470.
Mån kl. 10–18 och tis–fre kl. 8–16. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Vuoden 2024 kiinteistövero perustuu
Kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat maltillisesti rakennuskustannusten nousun seurauksena
Kiinteistön verotusarvo lasketaan erikseen maapohjalle ja rakennuksille. Maapohjien verotusarvon laskentaperusteet pysyivät vuonna 2024 ennallaan. Sen sijaan rakennusten verotusarvon laskentaperusteet muuttuivat, kun rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotettiin 2,1 prosentilla. Muutoksen seurauksena rakennusten verotusarvot nousivat.
– Valtiovarainministeriö antaa vuosittain asetuksen rakennusten jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteista. Jälleenhankinta-arvoissa huomioidaan myös rakennuskustannusindeksin vuosittaiset muutokset, mikä selittää nyt tehtyä korotusta, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen Verohallinnosta kertoo.
Kaikkiaan kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta 2,1 % ja olivat yhteensä 277,8 miljardia euroa. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 228,4 miljardia euroa (82,2 %) ja maapohjan osuus 49,4 miljardia euroa (17,8 %).
246 kuntaa nosti maapohjien yleistä kiinteistöveroprosenttia
Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Vuoden 2024 alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin Manner-Suomen kuntien osalta 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Muutoksen seurauksena 246 kunnassa maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa nostettiin edellisestä vuodesta. Vuoteen 2023 verrattuna useammat kunnat nostivat myös muita kiinteistöveroprosenttejaan.
Kiinteistöveroprosentti |
Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia nostettu |
Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia laskettu |
Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti |
246 |
3 |
Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti |
45 |
5 |
Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti |
21 |
5 |
Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti |
27 |
1 |
Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti |
1 |
5 |
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti |
20 |
0 |
Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti |
36 |
2 |
Näissä kunnissa on korkeimmat kiinteistöveroprosentit:
Maapohjan osuus kiinteistöveroista kasvoi
Nyt julkaistut tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2024. Yksityishenkilöiden pitää tarkistaa ja täydentää kiinteistöverotuspäätös 7. toukokuuta mennessä ja yhteisöiden 30. huhtikuuta mennessä. Kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen julkaistaan lopulliset tilastot kiinteistöveroista.
Ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2,413 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotosta 72,5 prosenttia, euroissa 1,748 miljardia, kertyy rakennuksista vuonna 2024. Maapohjan osuus on puolestaan 27,5 prosenttia, euroissa noin 665 miljoonaa. Vuonna 2023 maapohjan osuus kiinteistöverosta oli 24,5 prosenttia.
Eniten kasvua Uudellamaalla
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa yli viisi prosenttia 149 kunnassa. Maakunnittain tarkasteltuna eniten kasvua on Uudellamaalla (+12,6 %), jossa kasvaa sekä rakennuksista (+3,2 %) että maapohjasta (+27,3 %) kertyvä kiinteistövero.
– Uudellamaalla maapohjan osuus kiinteistöverosta on korkeampi kuin muualla maassa, koska rakennusmaa on arvokkaampaa. Siksi maapohjan kiinteistöveroprosentin nosto näkyy eniten siellä, Lempiäinen kertoo.
Lisätietoa:
Fastighetsskatten för 2024 baserar sig på
Beskattningsvärdena på fastigheter steg måttfullt i och med högre byggkostnader
Beskattningsvärdet på en fastighet beräknas separat på marken och byggnaderna. Uträkningsgrunden för beskattningsvärdet på mark förändrades inte för 2024. Uträkningsgrunden för beskattningsvärdet på byggnader ändrades däremot när återanskaffningsvärdet på byggnader höjdes med 2,1 procent. Påföljden av ändringen var att beskattningsvärdet på byggnader höjdes.
– Finansministeriet ger varje år en förordning om uträkningsgrunderna för återanskaffningsvärdet på byggnader. I återanskaffningsvärdet beaktas också årliga ändringar i byggnadskostnadsindexet vilket förklarar den nu gjorda höjningen, berättar överinspektör Jenna Lempiäinen från Skatteförvaltningen.
Enligt preliminära uppgifter ökade beskattningsvärdena på fastigheter med allt som allt 2,1 procent från det föregående året och var totalt 277,8 miljarder euro. Byggnadernas andel av beskattningsvärdena var 228,4 miljarder euro (82,2 %) och markernas andel 49,4 miljarder euro (17,8 %).
246 kommuner höjde den allmänna fastighetsskattesatsen på mark
Riksdagen fastställer nedre och övre gränser för fastighetsskattesatserna och kommunen fastställer skatteprocenten inom ramen för dessa gränser. Vid ingången av 2024 avskildes den allmänna fastighetsskattesatsen för mark från den allmänna fastighetsskattesatsen och den nedre gränsen höjdes från 0,93 procent till 1,30 procent på det finländska fastlandet. Till följd av ändringen höjdes den nedre gränsen för den allmänna fastighetsskattesatsen för mark i 246 kommuner från året innan. Jämfört med 2023 höjde de flesta kommuner också sina andra fastighetsskattesatser.
Fastighetsskattesats |
Antalet kommuner där procenten höjts |
Antalet kommuner där procenten sänkts |
Allmän fastighetsskattesats för mark |
246 |
3 |
Allmän fastighetsskattesats för byggnader |
45 |
5 |
Fastighetsskattesats för stadigvarande bostäder |
21 |
5 |
Fastighetsskattesats för övriga bostadsbyggnader |
27 |
1 |
Fastighetsskattesats för allmännyttiga samfund |
1 |
5 |
Fastighetsskattesats för obebyggda byggplatser |
20 |
0 |
Fastighetsskattesats för kraftverksbyggnader |
36 |
2 |
Följande kommuner har de högsta fastighetsskattesatserna:
Markens andel av fastighetsskatterna ökade
Den statistik som nu publicerats baserar sig på de fastighetsuppgifter utifrån vilka Skatteförvaltningen fastställer fastighetsskatterna för 2024. Privatpersoner ska kontrollera och komplettera fastighetsbeskattningsbeslutet senast den 7 maj och samfund senast den 30 april. Fastighetsbeskattningen slutförs i slutet av oktober. Därefter publiceras den slutliga statistiken över fastighetsskatterna.
Enligt preliminära uppgifter samlas det in 2,413 miljarder euro i fastighetsskatter till kommunerna i år. Av fastighetsskatteintäkterna för 2024 flyter 72,5 procent eller 1,748 miljoner euro in av byggnader. Markens andel är däremot 27,5 procent eller 665 miljoner euro. År 2023 utgjorde andelen av mark 24,5 procent av fastighetsskatterna.
Mest ökning i Nyland
Enligt preliminära uppgifter ökar de kalkylerade fastighetsskatteintäkterna med mer än fem procent i 149 kommuner år 2024. Betraktat per landskap ökar de mest i Nyland (+12,6 %) där både den fastighetsskatt som flyter in på byggnader (+3,2 %) och den som flyter in på mark (+27,3 %) ökar.
– I Nyland utgör markerna en större andel av fastighetsskatterna än i övriga Finland eftersom byggnadsmarken i Nyland är värdefullare. Därför syns höjningen av fastighetsskattesatsen för mark mest där, berättar Lempiäinen.
Mer information:
Olemassa olevaan rakennukseen, joka ei ole asuinkäytössä, ja joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa rakennuksen sisällä tai samalla kiinteistöllä, pitää asentaa sähköauton latauspiste viimeistään 31.12.2024.
"Asennusvelvoite koskee muun muassa useita kuntien ja seurakuntien rakennuksia. Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että asennusvelvoite täyttyy. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloittaa latauspisteiden valvonnan heti vuoden 2025 alusta alkaen", kertoo Traficomin asiantuntija Jouni Tanskanen.
Latauspisteen on oltava yli 3,7 kW:n tehoinen ja tarkoitettu sähköautojen latausta varten, ja sen tulee olla varustettu joko Type 2 ja/tai CCS- tyypin liittimellä.
Tietoa asentamisvelvoitteesta ja latauspisteen vaatimuksista löytyy Traficomin verkkosivuilta
Lisätietoja asentamisvelvoitteesta ja latauspisteen vaatimuksista löytyy Traficomin verkkosivuilta. Sivuilta löytyy myös työkalu, jonka avulla voi tehdä alusta alustavan arvion sähköauton latauspisteen asennusvelvoitteesta.
Kiinteistön omistaja voi tarkistaa kiinteistönsä rajat Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta. Rajan tarkan kulun kertovat kuitenkin aina maastossa olevat rajamerkit.
Lisätietoja
Tarkista pitääkö ei asuinkäytössä olevassa rakennuksessa olla sähköauton latauspiste.
Maanmittauslaitoksen Karttapaikka.
Traficomin tiedote (24.03.2023): Rakennuksen omistaja – tarkista pitääkö ei asuinkäytössä olevassa rakennuksessasi olla sähköauton latauspiste
Asiantuntija Jouni Tanskanen, p. 029 539 0543, latauslaki.valvonta@traficom.fi
Technopolis utvecklar sitt campus med både gym och helt ny reception i Kista. Med de nya tillskotten visar Technopolis sin ambition att leverera en heltäckande serviceupplevelse för sina hyresgäster, där förstklassiga faciliteter kombineras med flexibilitet och en stor variation av tjänster.
Technopolis som på flera andra marknader varit tidiga med att öppna gym och träningsanläggningar för sina hyresgäster gör nu detsamma på sitt campus i Kista i Stockholm. Gymmet blir ännu en del i Technopolis service-erbjudande som hyresgästerna kan nyttja. Detta går hand i hand med företagets filosofi om att kunna erbjuda sina hyresgäster möjligheten till en hälsosam och sund vardag med tillgång till fysisk aktivitet och träning. Gymmet kommer erbjuda ett brett utbud av både konditions- och styrketräning samt ligga smidigt beläget på campuset. Hyresgästerna kan enkelt ta sig dit på raster eller innan och efter jobbet.
– Vi är väldigt stolta över att öppna gymmet och ser det som ytterligare en del i att göra vardagen både lättare och mer trivsam för våra hyresgäster. Det är något som vi har sett ett behov av och som alltid är vår högsta prioritet våra kunder. Våra fastigheter är mer än bara kvadratmeter och det är någonting som verkligen syns i vårt serviceutbud, säger Anders Lindskog, Senior Asset Manager på Technopolis Kista.
Utöver det nyöppnade gymmet öppnar Technopolis Kista dessutom en helt nybyggd reception, nytt café, flera stora loungeytor, små kontorslokaler samt en konferensanläggning med cateringmöjligheter. Något som är en viktig del i Technopolis grundidé, om att kunna erbjuda hyresgästerna flexibilitet och möjlighet till en stor variation av tjänster på campuset. Med en total yta på 44 500 kvadratmeter erbjuder Technopolis Kista redan ett brett utbud av tjänster till sina kunder. Och med nya faciliteter som gymmet, den nyrenoverade receptionen samt nya mötesrum blir campusupplevelsen ännu mer berikande för hyresgästerna i Kista.
– Vi har gjort en omfattande resa här i Kista under de senaste åren och vårt mål är att ständigt utvecklas för att fortsätta kunna möta våra kunders behov. Vi är övertygade om att Kista kommer att fortsätta växa till en ännu mer attraktiv plats för företag att etablera sig på och vi ser fram emot att välkomna våra hyresgäster till det nya gymmet och våra nyrenoverade ytor, fortsätter Anders Lindskog.
Technopolis is developing its campus in Kista by adding a gym and a completely new reception area. With these new additions, Technopolis demonstrates its ambition to provide its tenants with a comprehensive service experience, combining first-class facilities with flexibility and a wide range of services.
Technopolis, which has been early in opening gyms and fitness facilities for its customers in several other markets, is now doing the same on its campus in Kista, Stockholm. The gym will be another part of Technopolis’ service offering for tenants and goes hand in hand with their philosophy of being able to offer their tenants the opportunity for a healthy and active lifestyle, with access to physical activities and training. The gym will offer a wide range of both cardio and strength training, and will be conveniently located on the campus. Tenants can easily use the gym during breaks as well as before and after work.
“We are very proud to open the gym, and see it as another part of making everyday life easier and more enjoyable for our customers. It is something that we have seen a need for and meeting that is always our highest priority with our customers. Our properties are more than just squares, and this really shows in our service offering,” says Anders Lindskog, Senior Asset Manager at Technopolis Kista.
In addition to the newly opened gym, Technopolis Kista is also opening a completely newly built reception, a new café, several large lounge areas, small office spaces, and a conference facility with catering possibilities. This is an important part of Technopolis’ philosophy of offering customers flexibility and the opportunity for a wide variety of services on campus. With a total area of 44,500 square meters at Technopolis Kista, and thanks to the development of the campus, Technopolis is expanding its range of services with new amenities such as the gym and modern meeting rooms, further enriching the campus experience in Kista.
“We have made a great journey here in Kista over the past few years, and our goal is to constantly evolve to continue meeting our customers’ needs. We are convinced that Kista will continue to grow into an even more attractive place for companies to establish themselves, and we look forward to welcoming our customers to the new gym and our newly renovated spaces,” continues Anders Lindskog.
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut Kouvolan virastotaloon peruskorjauksen ja toimitilamuutoksen, jonka myötä tilat on uusittu moderniksi kymmenen valtion organisaation yhteiseksi työympäristöksi ja yhteiseksi palvelupisteeksi. Kokonaisuudessaan tilat otetaan käyttöön huhtikuussa, ja palvelupiste asiakkaille avautuu tiistaina 2.4.2024.
Hankkeessa toteutettiin olemassa olevista monitilaympäristöistä koostuva yhteinen työympäristö ja asiakaspalvelualue, yhteiskäyttöinen kokouskeskus aulapalveluineen, tukitiloja, muunneltavia työtiloja sekä nykyaikaiset taukotilat. Uudistuksessa keskityttiin myös turvallisuuden parantamiseen päivittämällä kohteen turvatekniikka ja huomioitiin varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin. Muutoksen laajuus koskee noin 2 700 neliötä, ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2,6 miljoonaa euroa.
Hankkeen myötä osasta valtion ulkopuolelta vuokratuista toimitiloista on voitu luopua, ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden käyttämä toimistotila vähenee noin 2 800 neliötä. Valtion tilakustannukset pienentyvät yhteensä noin 600 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi on tunnistettu noin 430 000 euron toiminnallinen säästöpotentiaali. Muutoksen myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 91 000 kiloa vuodessa. Määrä vastaa noin 190 henkilön edestakaista lentomatkaa Helsingistä Müncheniin tai noin 600 000 kilometrin ajoa autolla.
”Tilamuutokset suunniteltiin huolellisesti, ja nyt tilat tarjoavat toiminnallisesti tehokkaat ratkaisut valtion organisaatioiden tarpeisiin. Pienillä muutoksilla saavutettiin myös merkittäviä positiivisia ympäristönäkökulmia, ja aikaisempia käytössä olleita kalusteita päästiin hyödyntämään lähes täysin”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen aluepäällikkö Janne Ala-Krekola.
Yhteisen työympäristön käyttäjiä ovat sen aikaisemmat vuokralaiset Verohallinto (Vero), Valtori, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Uusina käyttäjinä talossa aloittavat huhtikuussa Maanmittauslaitos (MML), Taiteen edistämiskeskus (Taike), Traficom, Puolustuskiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöt. Muutos koskee noin 230:tä valtion virastoissa työskentelevää työntekijää.
Yhteinen työympäristö mahdollistaa eri valtion toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon. Lisäksi yhteisen palvelupisteen keskittäminen yhteen paikkaan tarjoaa kansalaisille nopean ja vaivattoman tavan asioida valtion palveluiden parissa.
”Hankkeessa on huomioitu hyvin organisaation erityistarpeet esimerkiksi maastotyön ja erityistyöasemien osalta. Yhteistyö on ollut helppoa, ja muuton lähestyessä uusi työympäristö alkaa tuntua yhä konkreettisemmalta. Erillisten perehdytyspäivien myötä uudet toimintatavat alkavat varmasti myös sujua”, sanoo Maanmittauslaitoksen toimitila-asiantuntija Niina Haimakainen.
Hanke liittyy laajempaan valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää valtion tiloja siten, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.
Palvelu- ja toimitilaverkkouudistus etenee maakunnittain ja laajempi suunnitelma palvelu- ja toimitilaverkosta Kymenlaakson alueella sekä käyntiasiointipalveluiden kokoamisesta Kouvolassa tehdään viimeistään vuonna 2026. Suunnitelmassa määritellään yhteisten palvelupisteiden sijainti ja aikataulu, jonka mukaan palveluntuottajat tulevat tarjoamaan palveluitaan joko fyysisesti paikan päällä tai etäpalveluna.
Yhteinen palvelupiste osoitteessa Valimontie 5 on avoinna arkisin klo 8.00–16.15. Käyntiasioinnin aukioloajat toimijoittain:
Verohallinto: ma-ti klo 9.00–15.00
Digi- ja väestötietovirasto: ilman ajanvarausta ke 9.00–12.00, ajanvarauksella: ke 13.00–16.00 ja pe 9.30–16.00
Maanmittauslaitos 4.4. alkaen, ke-pe 9.00–16.15
Etelä-Suomen aluehallintovirasto: vain ajanvarauksella
Taiteen edistämiskeskus: vain ajanvarauksella
Poikkeukset aukioloajoissa selviävät palvelupisteestä ja kunkin toimijan omilta verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Senaatti-kiinteistöt, Matti Oinonen, rakennuttajapäällikkö, puh. 040 846 7754, matti.oinonen@senaatti.fi
Valtiovarainministeriö, Marko Puttonen, kehittämisjohtaja, puh. 040 731 1581, marko.puttonen@gov.fi
Tiedotteen liitteenä oleva kuva julkisivusta: Senaatti-kiinteistöt
Aikaisempi tiedote: https://www.senaatti.fi/2023/04/18/kouvolaan-toteutetaan-valtion-toimijoiden-yhteinen-tyoymparisto-ja-asiakaspalvelu/
Avain Asuntojen vuokrakohde Tuusulan Rykmentin puistotie 34 A sai uudet asukkaat 22.3.2024. Kohteessa on 54 laadukasta uutta vuokra-asuntoa kuudessa asuinkerroksessa. Koteja tehokkaista 26,5 neliön yksiöistä 67 neliön kolmioihin. Myyntipäällikkö Jari Parkkinen kertoo kohteen kysynnän olleen suurta.
Tasokkaasti varustelluissa asunnoissa on laminaattilattiat, kaakeloidut kylpyhuoneet, sälekaihtimet. Keittiöiden nykyaikaiseen varusteluun kuuluvat kalusteuuni, induktiotaso ja astianpesukone. Asuinmukavuutta tuo vesikiertoinen lattialämmitys. A-energialuokan talo lämpiää maalämmöllä.
Tuusulan keskusta Hyrylässä kokee parin vuoden sisällä valtavan uudistuksen. Vuoden 2024 aikana Rykmentin puistotielle rakentuu uusi linja-autoasema ja vuonna 2027-2028 Hyvinvointikeskus Sote-palveluineen. Tuusulan julkinen liikenne toimii HSL-alueella: liikenneyhteydet kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle Keravan rautatieasemalle ja Helsinkiin hoituvat sujuvasti linja-autolla. Hyrylästä rakennetaan monipuolinen ja moderni Tuusulan keskus.
Lisätietoja:
Jari Parkkinen
040-7047977
Valtion kiinteistöistä vastaavan Senaatti-konsernin uudeksi konsernijohtajaksi on 1.7.2024 alkaen on nimitetty Tuomas Pusa. Vuodesta 2012 Senaattia johtanut Jari Sarjo jää eläkkeelle.
Senaatti-kiinteistöjen hallitus on nimittänyt konsernijohtajaksi dipl.ins., MBA, Tuomas Pusan (44). Pusa toimii tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöjen operatiivisena johtajana. Hän on aiemmin työskennellyt Senaatti-kiinteistöissä toimialajohtajana ja asiakaspäällikkönä, ja ennen Senaattiin siirtymistä kiinteistöalan avaintehtävissä Corbel Oy:ssä, YIT Kiinteistötekniikka Oy:ssä ja YIT Building Systems Oy:ssä.
“Olemme iloisia, että Senaatin konsernijohtajan tehtävä kiinnosti. Meillä oli yli kolmekymmentä hakijaa, joista pitkän prosessin jälkeen valikoitui neljä henkilöä henkilöarviointeihin ja jatkokeskusteluihin. Valitsimme Tuomas Pusan, joka on mielestämme loistava henkilö luotsaamaan Senaattia muuttuvassa toimintaympäristössä. Vakuutuimme Tuomaksen strategisesta näkemyksestä sekä turvallisuuteen ja talouteen liittyvien haasteiden ratkaisukyvystä jatkettaessa Senaatin kehittämistä kestävän rakentamisen edelläkävijänä. Tuomaksen tapa kuunnella ja osallistaa muita päätöksenteossa tukee Senaatin avointa ja asiantuntijoita arvostavaa kulttuuria”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Hannele Pokka.
Konsernijohtaja Jari Sarjo on johtanut Senaattia vuodesta 2012. Senaatti-konsernin nykyinen, lainsäädännöllä määritetty rakenne on ollut voimassa vuoden 2021 alusta lähtien, jolloin puolustushallinnon kiinteistöistä vastaava Puolustuskiinteistöt aloitti osana konsernia.
”Jari Sarjo on johtanut Senaatti-kiinteistöjä kahdentoista vuoden ajan. Kiitämme häntä erinomaisesti tehdystä työstä. Jarin johdolla Senaatti on saanut aikaan todella merkittäviä tuloksia ja uudistuksia: omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä, asiakaskokemuksen nostaminen keskiöön, Senaatin nousu sisäolosuhdeasioissa edelläkävijäksi ja uusien työnteon tapojen tuominen valtionhallintoon ovat tuoneet hyötyä sekä asiakkaillemme että koko toimialalle. Merkittävistä investoinneista huolimatta tilakustannukset eivät ole nousseet juuri lainkaan. Senaatti on kansainvälisestikin esikuva eurooppalaisten verrokkiorganisaatioiden piirissä”, sanoo Hannele Pokka.
Tuomas Pusa aloittaa konsernijohtajan tehtävässä 1.7.2024.
”Olen uuden tehtävän edessä todella innostuneena. Meillä on erittäin osaava porukka ja äärimmäisen kiinnostavat asiakkaat sekä merkityksellinen tehtävä töissä Suomelle. Tämä henkilöstö on yhdessä asiakkaidemme kanssa kehittänyt valtion toimitiloja tukemaan virastojen ja laitosten toimintaedellytyksiä suurin askelin. Samalla mieli on nöyrä kaiken uuden edessä. Vastuu tehtävässä on suuri. Meidän on lunastettava olemassaolomme oikeutus sidosryhmiltämme joka päivä, mikä edellyttää jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Tehtävämme on tuoda hyötyä valtionhallinnolle ja siten koko Suomelle”, sanoo Tuomas Pusa.
Valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva Senaatti-konserni muodostuu emoliikelaitoksena toimivasta Senaatti-kiinteistöstä ja Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksesta. Puolustusministeriö ohjaa Puolustuskiinteistöjä sen tuottaessa palveluita Puolustusvoimille ja Puolustusvoimien määrittelemille kumppaneille. Konsernin toimintaa ohjaavat valtion toimitilastrategia ja kiinteistöstrategia. Palvelutavoitteita konsernille asettavat eduskunta, valtiovarainministeriö sekä puolustusministeriö.
Senaatti-konserni kehittää ja ylläpitää valtion rakennettua kiinteistövarallisuutta. Senaatti ei tee voittoa valtion tilojen vuokraustoiminnalla, vaan tuottaa omakustannehintaan toimivia ja turvallisia tiloja valtion toimintojen ja henkilöstön työn tueksi kaikissa olosuhteissa.
Lisätietoja
Tuomas Pusan CV LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/tuomas-pusa-a8813422/
Lisätietoja: Senaatti-kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Hannele Pokka, p. 040 482 2772
Järvenpään ja Tuusulan alueella kaukolämpöä ja energiapalveluita asiakkailleen tarjoavan energiayhtiön nimi vaihtuu 25.3. ja uusi nimi on Tuusulanjärven Lämpö Oy. Nimimuutoksen taustalla on yhtiön tavoite olla entistä paikallisempi kumppani asiakkailleen Järvenpään ja Tuusulan alueilla.
Vuonna 2020 perustettu yhtiö toimi aikaisemmin nimellä Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy. Yhtiö perustettiin, kun Fortum myi Tuusulan ja Järvenpään alueen kaukolämpöliiketoimintansa Infranoden, Kevan ja Vantaan Energian muodostamalle konsortiolle.
Vaikka nimi muuttuu, tärkein säilyy – Tuusulan ja Järvenpään alueiden lämpö tuotetaan jatkossakin Järvenpään voimalaitoksessa luotettavana ja puhtaana lähilämpönä.
Yhtiön nimenmuutos ei edellytä toimia asiakkailtamme tai yhteistyökumppaneiltamme. Myös yhtiön Y-tunnus säilyy samana.
Tuusulanjärven Lämmön omistavat Infranode (59 %), Keva (31%) ja Vantaan Energia (10%). Vantaan Energia tuottaa jatkossakin palveluna yrityksen operatiivisen toiminnan.
Lisätietoja: www.tuusulanjarvenlampo.fi
Mediayhteydenotot: viestinta@tuusulanjarvenlampo.fi
Kaksi vanhaa voimalaa, niiden hiilenkäsittely- ja nokilaitokset, bio- ja öljykattilat, turbiinit, paineilma- ja öljyjärjestelmät, sähkö- ja automaatiokeskukset, jäähdytys- ja lauhdevesijärjestelmät, 60-metrinen savupiippu sekä kilometrikaupalla erilaisia putkistoja, kaapeleita ja kanavia.
Siinä pähkinänkuoressaan urakka, johon Purkupihan ammattilaiset tarttuivat keväällä 2022. Nyt Laanilan Voima Oy:n vanhojen voimaloiden tilalla on siistitty teollisuustontti, jossa aloitellaan jo uusien tuotanto- ja toimitilojen rakennustöitä.
Jos alueen muodonmuutos hämmästyttää satunnaista vierailijaa, silmiään on joutunut purkutöiden edetessä hieraisemaan moneen otteeseen myös purkutyöt tilannut ja niistä Pohjolan Voiman puolella vastannut voimalaitosasiantuntija Arttu-Pekka Alaperä.
”Tällaisten kohteiden purkaminen on jo itsessään haastavaa. Laanilassa vaikeusastetta lisäsivät naapurirakennukset sekä vieressä käytössä olevat putkisillat ja sähköjärjestelmä”, hän kertoo.
Purkutyöt eivät saaneet myöskään haitata alueella olevien yritysten toimintaa. Pölyn, melun ja etenkin tärinän osalta oli oltava todella tarkkana.
Myös työmaan logistiikka oli mietittävä niin, ettei purkumateriaalien kuljetusrumba sotke ja tulppaa teollisuusalueen muuta liikennettä.
Kokemus ja osaaminen painoivat valintapuntarissa
Hankkeen kokoluokka ja vaativuus olivatkin Alaperän mukaan keskeiset perusteet sille, että tekijäksi valikoitui Purkupiha.
”Halusimme tänne osaavan porukan, joka pystyy työskentelemään itsenäisesti ja ilman tilaajan jatkuvaa läsnäoloa ja valvontaa. Purkajien ammattitaito, kokemus ja joustava yhteistyötapa tulivat selkeästi esiin jo suunnitteluvaiheessa”, Alaperä kiittelee.
Nykyaikainen, tarkasti etukäteen suunniteltu ja aikataulutettu purkutyömaa kuuluikin tarjonneen matkan varrella monta hämmästyksen aihetta. Yksi niistä oli erilaisten purkumateriaalien tarkka ja nopea lajittelu kierrätystä ja jatkokäyttöä varten. Käytännössä kaatopaikalle päätyy enää eristeenä käytettävä lasivilla, ja sillekin mietitään kuumeisesti uusiokäyttökohteita.
”Tällaiset kohteet tarjoavat aina myös yllätyksiä. Projekti kuitenkin eteni kitkattomasti ja aikataulussaan, mikä kertoo omaa kieltään tekijöiden käytännön kokemuksesta. Ja sitä jaksan edelleen hämmästellä, kuinka alueen korkeat voimalaitosrakennukset saatiin noin ahtaassa paikassa palasiksi ja keräyslavalle”, Alaperä tunnustaa.
Hyvä suunnittelu on onnistumisen avain
Purkupihan projektipäällikkö Petri Kuusisto kuvailee Laanilan voimaloita lajissaan varsin tyypilliseksi teollisuuskohteeksi, jossa onnistumisen avainasioita ovat huolellisuus ja hyvä etukäteissuunnittelu.
”Voimalarakennukset ovat tyypillisesti korkeita ja niissä on paljon erilaisia metallirakenteita, käytäviä ja putkistoja. Laanilassa viereiset rakennukset olivat lisäksi todella lähellä työmaata. Purkutyöt oli sen vuoksi aloitettava alueen keskeltä”, Kuusisto kertoo.
Metallirakenteisissa teollisuus- ja voimalaitoskohteissa purkaminen tehdään pitkälti polttoleikkaamalla. Työhön tuovat lisähaastetta erilaiset nesteet, öljyt ja kemikaalit, joita jää putkistoihin ja linjastoihin niiden huuhtelusta huolimatta.
Oma lukunsa on asbesti, joka on kartoitettava ja poistettava erikoismenetelmin ennen varsinaisten purkutöiden aloittamista. Sitä oli Laanilassakin riittämiin.
”Myös logistiikka on mietittävä ja aikataulutettava tarkasti. Näin erilaiset purkumateriaalit saadaan kasojen sijasta suoraan kuormalavoille. Laanilassa etuna oli se, että käytettävissä oli paikallinen kuljetusyritys ja myös romumetallin vastaanottajat olivat lähellä”, Kuusisto kertoo.
Parinkymmenen vuoden purkutyökokemuksen erilaisista teollisuuskohteista omaava projektipäällikkö korostaakin, että työt pyritään viemään aina läpi asiakkaan ehdoilla ja niin, ettei purkamisesta koidu liiallista haittaa ympäristölle ja naapureille.
Teksti: Timo Sormunen
Sote-uudistuksessa kuntien omistuksessa olleet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöt jäivät kunnille, ja hyvinvointialueet velvoitettiin vuokraamaan tilat vuosiksi 2023–2025. Kolmen vuoden vuokra-ajan jälkeen vuokrasopimukset voidaan irtisanoa tai neuvotella ehdot uudelleen. Siirtymäajan päätyttyä kunta ei voi vastata tilojen vuokraamisesta, vaan vuokraustoiminta tulee yhtiöittää.
Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmä kysyi Pohjois-Savon kunnilta tietoja kuntien sote- ja pela-kiinteistöihin liittyvistä tuloista ja vastuista sekä kunnissa kiinteistökysymyksen ratkaisemiseksi käytössä olleista selvityksistä. Kuntien vastausten perusteella kuntataloustyöryhmä on muodostanut tilannekuvan kuntien sote- ja pela-kiinteistöihin liittyvästä riskistä Pohjois-Savon maakunnassa.
Koko maakunnan tasolla kunnille kertyi vuonna 2023 vuokratuloja sote- ja pela-kiinteistöistä 47,7 miljoonaa euroa eli keskimäärin 192 euroa asukasta kohden. Kunnittain vuokratulojen määrä asukasta kohden vaihteli 26–654 euron välillä. Sote-kiinteistöistä saadut vuokratulot vastasivat kunnissa 0,2–4,5 kunnallisveroprosentin tuottoa. Mediaani maakunnassa oli 1,4 kunnallisveroprosentin tuotto.
Sote- ja pela-kiinteistöistä saadut vuokratulot kattoivat kunnissa 0,6–13,2 prosenttia käyttötuloista vuonna 2023. Koko maakunnan tasolla kiinteistöjen vuokratulot kattoivat keskimäärin 4,3 prosenttia käyttötuloista.
Sote- ja pela-kiinteistöjen tasearvot ja poistamaton hankintameno vuoden 2023 lopussa oli koko maakunnassa vajaat 179 miljoonaa euroa (721 €/as) ja vastuut muista omaisuusjärjestelyistä (mm. elinkaarimallit, leasing) vajaat 91 miljoonaa euroa (366 €/as).
Kyselyn perusteella neljällä pohjoissavolaisella kunnalla on käytössään erillinen selvitys sote- ja pela-kiinteistöistä. Kaksitoista kuntaa ilmoitti aikovansa hankkia ulkopuolista asiantuntemusta kiinteistökysymyksen ratkaisemiseksi. Aikataulu selvityksen teettämiselle ajoittui tyypillisesti vuoden 2024 jälkimmäiselle puoliskolle.
Lisäksi kunnilta kysyttiin arviota sote- ja pela-kiinteistöjen jatkokäyttömahdollisuuksista, jos hyvinvointialue ei enää vuokraisi kiinteistöjä käyttöönsä. Vastausvaihtoehtoja oli tarjolla viisi, joista kunta sai valita useamman sopivan vaihtoehdon.
Yleisin vastausvaihtoehto oli ”kiinteistöt jäävät useiksi vuosiksi käyttämättöminä tyhjilleen”, jonka valitsi yhteensä neljätoista kuntaa. Vaihtoehdot ”kiinteistöt myydään” ja ”kiinteistöt puretaan” saivat kumpikin seitsemän vastausta.
Vaihtoehdot ”kiinteistöt palaavat kunnan palvelujen käyttöön” ja ”kiinteistöt jäävät kunnan omistukseen, mutta niihin saadaan uusi vuokralainen ja käyttötarkoitus” saivat molemmat kuusi vastausta.
Lisätietoja antaa: Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, p. 044 758 1403
Yhä useammasta suomalaiskodista löytyy ilmalämpöpumppu, selviää LähiTapiolan tuoreesta kyselystä. Etenkin ensimmäistä kesää käytössä olevien pumppujen omistajien kannattaa tarkistaa, että kondenssivesi poistuu ongelmitta, kun pumpun vaihtaa viilennystoiminnolle.
Yli kymmenesosa suomalaisista on hankkinut kotiinsa tai mökillensä ilmalämpöpumpun viimeisen kahden vuoden aikana, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Omakotitalossa tonttimaalla asuvista vastaajista lähes neljäsosa kertoi hankkineensa pumpun.
Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 092 henkilöä*.
Ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan alkuvuodesta 2022 ja energian hinnat nousivat. Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpun tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2022 yhteensä yli 50 prosenttia.
Jos on ostanut ilmalämpöpumpun parin kolmen vuoden sisällä, nyt on oikea aika huollolle, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
– Ilmalämpöpumppu kannattaa huollattaa ammattilaisen toimesta vähintään kolmen vuoden välein vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi. Talven paukkupakkasilla ilmalämpöpumput olivat kovilla, ja pitkän lämmitysjakson jälkeen kevät on paras aika huollattaa pumppu ennen kesän helteitä. Pumppu on hyvä huollattaa myös, jos se on ollut talven yli käyttämättä esimerkiksi mökillä.
LähiTapiolan korvaustietojen mukaan ilmalämpöpumppujen yleisin vahinko on sisäinen rikkoutuminen tai toimintahäiriö, joiden keskivahinko on lähes tuhat euroa. Vahinkoriskiä pienentää myös säännöllinen suodattimen peruspuhdistus, jonka voi tehdä itse imurin avulla. Pumppu kannattaa puhdistaa vähintään kerran kuukaudessa, sillä pölystä tukkeutunut suodatin heikentää pumpun tehoa. Myös ulkoyksikön ritilä on syytä puhdistaa säännöllisesti.
Etenkin heidän, jotka ovat hankkineet ilmalämpöpumpun vasta kuluvan lämmityskauden aikana, kannattaa olla tarkkana myös siinä vaiheessa, kun pumpun vaihtaa viilennystoiminnolle.
– Viilennyskauden alussa kannattaa tarkistaa, että sisäyksikön kondenssivesi pääsee poistumaan esteettömästi ja sujuvasti. Mikäli vedenpoistossa on ongelmia ja pumppu valuttaa vettä lattialle, taustalla voi olla esimerkiksi liian loiva kaato tai tukos kondenssiveden poistoputkessa, ja silloin kannattaa ottaa yhteyttä korjaajaan. Jos vuoto jää huomaamatta, vahingot voivat kasvaa suuriksi, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
Jos taas on vasta aikeissa hankkia uuden ilmalämpöpumpun kesän viilennykset mielessä, kannattaa muistaa miettiä ulkoyksikön sijoituspaikka siten, että talvella katolta putoava lumi ei tipu sen päälle.
– Kun pumpun sijoittaa esimerkiksi talon päätyyn tai muuten suojaisaan paikkaan, säästyy paljolta harmilta, sillä kotivakuutus ei lähtökohtaisesti korvaa lumen putoamisesta aiheutuvia vaurioita, Riikonen sanoo.
Viisi vinkkiä ilmalämpöpumpun vahinkojen ennaltaehkäisemiseen:
* Vastaajia pyydettiin valitsemaan erilaisista vaihtoehdoista, millaisia energiatehokkuuteen liittyviä toimia tai hankintoja he olivat tehneet kotonaan tai mökillään viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneet edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Jussi Riikonen, ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö, LähiTapiola, 050 585 0447, jussi.a.riikonen@lahitapiola.fi
Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 040 508 1089, kaisa.saario@lahitapiola.fi
Kiinteistösijoitusyhtiö Spatium Toimitilat Oy on kiinteästi mukana Suomen tuoreimman yliopistokaupungin ja kasvukeskuksen elinvoimaisuuden lisäämisessä. Vastuullisen kiinteistöhallinnan avulla yritysten toimintaedellytyksiä mahdollistava yhtiö luo toimitiloja Lahden seudulla.
– Lahti on nyt kovassa nosteessa ja haluamme osaltamme olla mukana mahdollistamassa alueelle sijoittumaan uusia yrityksiä. Kaupunkiomisteisena yhtiönä intressimme kiinteistökehittäjänä on Lahden elinvoimaisuuden lisääminen, toimitusjohtaja Jouni Kanervo sanoo.
– Haluamme palvella asiakasta siten, että he löytävät juuri heille oikeanlaiset tilat. Ja jos olemassa olevista tiloista ei löydy tarpeisiin sopivaa, kehitämme ja rakennamme tarvittaessa uudet toimitilat asiakkaan tarpeiden mukaan.
Vastuullinen vuokranantaja
Spatiumille myönnettiin Suomen Luonnonsuojeluliiton ylläpitämä Ekokompassi-ympäristösertifikaatti vuonna 2022.
– Onnistuimme pudottamaan hiilijalanjälkeämme edellisenä vuonna huimat 66 prosenttia ja viime vuonnakin 18 prosenttia. Hienoihin tuloksiin päästiin mm. siirtymällä kaikissa kiinteistöissämme Lahden vihreään kaukolämpöön ja jätehuoltoa parantamalla, Miika Laakso Spatiumilta antaa esimerkkejä kiinteistöjen vastuullisesta kehittämisestä. Seuraavaksi kehitysvuorossa on mm. siirtyminen vihreään sähköön vuonna 2025 ja yhteistyökumppaneiden valinnat.
– Omien kiinteistöjemme kehittäminen, on meille erinomainen tilaisuus näyttää, miten vastuullisuus toteutuu arkipäivän toiminnassamme. Omalla toiminnallamme tarjoamme kestävän kehityksen mukaisia toimintaympäristöjä ja mahdollistamme näin myös asiakkaidemme parempaa vastuullisuutta, Laakso päättää.
Spatium Toimitilat Oy on kiinteistöyhtiö, joka kehittää ja vuokraa toimitiloja joustavasti ja vastuullisesti markkinoiden tarpeisiin vahvistaen Lahden seudun elinvoimaisuutta. Yhtiö kuuluu Lahti-konserniin.
Biltema tiedotti maanantaina 18.3.2024 virheellisesti allekirjoittaneensa urakkasopimuksen Steelmont Tech Oy:n kanssa. Urakkasopimus on allekirjoitettu Steelmont Construction AS:n kanssa. Biltema pahoittelee virhettä.
Biltema asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
p. 09 4270 5830