Lahden työvoimaan kuului vuoden 2013 lopussa 49 520 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 53 844 henkilöä oli työvoiman ulkopuolella.
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.
Lahden työvoimasta vuoden 2013 lopussa oli työllisiä 41 049 ja työttömiä 8 471 henkilöä. Työllisten osuus väestöstä oli 39,7 % ja työttömien 8,2 %. Työvoimaan eivät kuulu eläkeläiset, alle 15-vuotiaat lapset, koululaiset ja opiskelijat eivätkä varusmiehet. Vuonna 2013 eläkeläisiä oli 26,5 %, alle 15-vuotiaita lapsia 14,4 % ja opiskelijoita 7,8 % väestöstä. Lukumääräisesti eläkeläisiä oli 27 434, lapsia 14 928 ja opiskelijoita 8 107.
Vuosina 2009-2013 Lahden väestö kasvoi 3,3 %, mutta työvoima lisääntyi vain 0,4 % eli 220 henkilöllä. Näiden viiden vuoden aikana työllisten määrä väheni lähes 2 200 henkilöllä ja työttömien määrä kasvoi peräti yli 2 400 henkilöllä. Viiden viimeisimmän vuoden aikana työvoimaan kuulumattomien määrä lisääntyi 3 064 henkilöllä. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön kasvusuuntaus johtuu pääasiassa eläkeläisten määrän lisääntymisestä. Eläkeläisten määrä kasvoi peräti 2 340 henkilöllä, lasten 223 henkilöllä ja opiskelijoiden määrä kasvoi 727 henkilöllä.
Työllisten osuus väestöstä vertailukaupunkien keskitasoa alhaisempi
Työvoiman osuus väestöstä oli Lahdessa vertailukaupunkien keskitasoa alhaisempi. Osuus oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa. Vertailukaupungeissa työvoiman osuus oli yli puolet koko väestöstä pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Tampereella.
Myös työllisten osuus väestöstä oli Lahdessa alhaisempi kuin vertailukaupungeissa keskimäärin, mihin on syynä korkea työttömyysaste ja eläkeläisten suuri osuus. Työllisten osuus väestöstä olikin alhaisin Lahdessa ja Kouvolassa. Työllisten osuus väestöstä oli korkein pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa se oli yli 52 %. Työttömyystilanne oli huonoin Tampereen ja Jyväskylän lisäksi Lahdessa, joissa työttömien osuus väestöstä oli yli 8 %. Työttömien osuus väestöstä oli alhaisin Espoossa (4 %).
Vuonna 2013 työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli alhaisin pääkaupunkiseudulla ja korkein Kouvolan ja Kuopion lisäksi Lahdessa. Työvoiman ulkopuolella olevan väestön rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri kaupungeissa:
- Alle 15-vuotiden osuus oli Espoossa, Oulussa, Vantaalla ja Jyväskylässä korkeampi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin.
- Eläkeläisten osuus väestöstä oli yli kaupunkien keskiarvon Kouvolassa, Lahdessa, Kuopiossa ja Turussa.
- Opiskelijoiden osuus väestöstä oli yli 10 % Oulussa ja Jyväskylässä. Osuus oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa, Vantaalla ja Helsingissä.
Jokaista työllistä kohti 1,52 asukasta
Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä on yhtä työllistä kohti eli kuinka monta ihmistä työntekijä elättää itsensä lisäksi.
Työttömyyden lisääntyessä taloudellinen huoltosuhde kasvaa. Lahdessa huoltosuhde oli vuonna 1993 peräti 1,87. Vuonna 2010 Lahdessa oli jokaista työllistä kohti 1,52 asukasta. Lahdessa huoltosuhde oli korkeampi kuin vertailtukaupungeissa keskimäärin. Taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin pääkaupunkiseudun kunnissa ja korkein Kouvolassa ja Lahdessa.
Aikaisemmin ilmestyneet tilastotiedotteet ja tilastokatsaukset.
Lisätietoja:
Irja Henriksson
Tutkija
[email protected]
p. 050 398 5148
Lahden kaupunki
www.lahti.fi
Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva yli 100 000 asukkaan kasvukeskus. Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen.
Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyvät vuoden 2016 alusta. Uudessa Lahden kaupungissa asukkaita on noin 120 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1