Turun kaupunki on käynnistänyt alkuvuoden aikana neljä mittavaa kaupunkistrategiasta johdettua kärkihanketta. Kärkihankkeita ovat keskustan kehittäminen, Kupittaan kampusalueen kehittäminen yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, palveluohjauksen uudistaminen sekä kaupungin palvelujen digitalisointi.
Talousarviota ja -suunnitelmaa kaudelle 2017 - 2020 laaditaan tilanteessa, jossa lakiluonnosvaiheessa olevien valtakunnallisten sote- ja aluehallintouudistusten vaikutukset ovat vielä pitkälle avoinna ja konkretisoitumatta. Sote- ja aluehallintouudistukseen liittyvä lakikokonaisuus on parhaillaan lausunnoilla siten, että lausunto tulee antaa viimeistään 9.11.2016. Lausunnoilla olevien lakiluonnosten osalta voidaan todeta, että niiden sisältö ei monilta keskeisiltä osin vastaa kaupungin aiemmissa lausunnoissa esittämiä näkemyksiä.
Kilpailukykysopimuksen solminen varmistui syyskuun alussa ja siltä odotetaan vaikutuksia työllisyyden parantamiseen ja siten myös parannusta kuntatalouden tulokehitykseen. Kilpailukykysopimukseen liittyvien säästöjen, verotulomenetysten ja leikkausten kohdentumiset eri kuntiin eivät vielä ole tiedossa.
Seutukunnan ja Turun kaupungin työllisyyden ja talouden kannalta merkittävä uutinen saatiin syyskuun alussa. Meyr Turku on allekirjoittanut aiesopimuksen kahden suuren risteilyaluksen rakentamisesta. Tilauksia on telakalla nyt vuoteen 2022 asti. Vahvan tilauskannan uskotaan houkuttelevan meriteollisuuteen liittyviä yrityksiä Turkuun ja Turun seudulle. Tärkeää on työllisyyden ja verotuspohjan vahvistuminen.
Turun kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2016 nettokäyttömenoja vähentävistä talousarviomuutoksista. Muutoksen tavoitteena oli yhteensä 4,7 miljoonan euron (0,5 prosentin) vähennys kaupungin vuoden 2016 alkuperäisen talousarvion nettokäyttömenoihin.
Toisen talousennusteen mukaan kaupungin nettomenoja saadaan vähennettyä 4,9 miljoonaa euroa ensimmäiseen ennusteeseen verrattuna. Kaupungin nettokäyttömenot jäisivät vähän alle yhden miljardin euron. Sopeutettavaa on vielä 3,6 miljoonaa euroa, jotta toukokuussa vahvistetun talousarvion nettomenotavoite pystytään saavuttamaan.
Kaupunkistrategiasta lauta- ja johtokunnille johdetut strategiset tavoitteet kuluvalle vuodelle näyttävät toimialojen antamien ennusteiden mukaan toteutuvan. Rakenteelliset uudistukset etenevät. Toimintamenot kaupunkitasolla toteutuvat lähes budjetoidusti. Sen sijaan toimintatuotot eivät kehity talousarviotavoitteen mukaisesti. Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat poikkeamat ovat hyvinvointitoimialalla ja sivistystoimialalla.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenot ylittyvät 5,4 miljoonaa euroa. Tuotot jäävät 1,4 miljoonaa euroa alle tavoitteen. Toimintakulujen ylittyminen aiheutuu sairaanhoitopiirin maksuosuuksien ylittymisestä 4,6 miljoonalla eurolla. Hyvinvointitoimiala on onnistunut hyvin siirtoviivekustannusten hallinnassa. Huolena on poliklinikkakäyntien määrä, joka on kasvanut keskimääräistä enemmän. Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenot ylittyvät 2,7 miljoonaa euroa palvelusetelirahoitteisen toiminnan arvioitua suuremman kasvun johdosta.
Turun työttömyysaste kääntyi kesäkuussa laskuun pitkän kasvujakson jälkeen. Kehitys jatkui heinäkuussa, jolloin Turun työttömyysprosentti oli 18,5, mikä on -0,2 prosenttiyksikköä vähemmän verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Huolenaiheena on pitkäaikaistyöttömien määrä, joka jatkoi Turussa nousuaan.
Kaupungin tulos ennen kertaluonteisia eriä on 13,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ammattikorkeakoulun investointirahaston lakkauttamisen seurauksena kirjattava kertaluonteinen rahaston tuloutus 15 miljoonaa euroa kääntää tilikauden 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.
Vuosikate on ennusteen mukaan 43,5 miljoonaa euroa, mikä olisi 10,4 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuosikate ei kuitenkaan kata suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ennusteen mukaan olisivat 57,3 miljoonaa euroa.
Verotuloennuste on 731 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan verotulot ylittyvät 9,9 miljoonaa euroa talousarvioon verrattuna. Valtionosuustuloja toteutunee 274,5 miljoonaa euroa eli 1,0 miljoonaa euroa talousarviota enemmän.
Vuosikate ei kata suunnitelman mukaisia poistoja. Kaupungin tulos ennen kertaluonteisia eriä on 13,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin korolliset velat kasvavat kuluvana vuonna 85 miljoonaa euroa ennusteen toteutuessa. Lainat asukasta kohden ovat 3.649 euroa (3.217 euroa/asukas tilinpäätöksessä 2015). Antolainoja myönnetään 50,5 miljoonaa euroa. Antolainauksen seurauksena korollisia saamisia on velkaa enemmän. Nettosaamisten määrän ennustetaan vuoden lopussa oleva noin 30 miljoonaa euroa.
Vuosille 2016 asetettu henkilötyövoiman vähennystavoite on 175 htv. Toimialojen ennusteiden mukaan koko vuoden henkilötyövoiman käyttö pysyy henkilöstösuunnitelmassa asetetussa tavoitteessa. Tilikauden 2016 henkilöstökulut tulevat toisen ennusteen mukaan olemaan noin 531,3 miljoonaa euroa. Kasvu tulisi olemaan 1,5 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Sopimuskorotusten vaikutus on keskimäärin 0,6 prosenttia. Henkilösivukuluja nostaa työttömyysvakuutusmaksun korotus.
Turun kaupunginhallitus käsittelee 2. osavuosikatsausta kokouksessaan maanantaina 19.9.2016.
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, p. 050 5590 224, [email protected]
Johtaja Jukka Laiho, talous- ja strategiaryhmä, p. 040 7603 999, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1