Kaupallinen keskusta laajenee, vanhastakaupungista kuoriutuu eurooppalainen kohtaamisten keidas, ja Aurajoen ilta-aurinkoon avautuva itäranta toimii elävänä alustana kulttuurin, ravintoloiden ja työnteon uudenlaiselle yhdistelmälle. Keskustan tulevaisuutta pohtineen visioryhmän mukaan Turun on mahdollista nousta globaalisti merkittäväksi kaupungiksi, jonka poikkeuksellinen saaristomaisuus ja kehittynyt infrastruktuuri luovat edellytykset viihtyisälle asumiselle ja elinvoimaiselle taloudelle ja kulttuurille.
Kaupungin keskustan kehittäminen on yksi Turun kaupunginvaltuuston vuonna 2016 asettamasta neljästä kärkihankkeesta. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu laatia kunnianhimoinen visio keskustan elinvoiman ja vetovoiman vahvistamiseksi sekä konkreettinen näkemys toimenpiteistä ja vaiheista, joilla vision mukainen tila keskustan kehittämisessä saavutetaan.
Kaupunginhallituksen asettama monialainen visiotyöryhmä on työstänyt keskustan tulevaisuuskuvaa viime syksystä lähtien tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen johdolla. Visioryhmän ajatuksia on kehittänyt arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja toiminnallisuuden hahmoon arkkitehti Eero Lundén toimistoineen. Visiotyön pohjana on Turku 2029 -kaupunkistrategiaan kirjatut keskustan kehittämistä koskevat painopisteet. Visio itsessään yltää aina vuoteen 2050 saakka. Työn tukena ovat olleet kaikille avoimet Turku Future Forum -tilaisuudet, joissa eri toimijat ovat yhdessä rakentaneet tavoitekuvia kaupungista.
– Mielikuva kaupungista syntyy sen keskustan kautta. Turulla ja sen historiallisella, joen varteen syntyneellä keskustalla on ainutlaatuiset vahvuudet, mutta myös paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Oman ainutlaatuisen identiteettinsä ja vahvuuksiensa varaan rakentamalla kaupungilla on kaikki mahdollisuudet nousta globaalisti merkittäväksi kaupungiksi. Tämä kylläkin edellyttää huomattavia muutoksia ja paljon yhteistä tahtoa, Wilenius painottaa.
Kaupunkien keskinäinen kilpailu on muuttunut kansallisen tason nokittelusta globaaliksi kilpailuksi asukkaista, yrityksistä ja osaajista. Samaan aikaan urbaanin elämäntyylin nousu on nostanut vaatimustasoa julkisten tilojen laadun suhteen. Ihmisläheisyys on noussut suunnittelun keskiöön.
– Ihmislähtöinen kaupunkirakenne, josta parhaat eurooppalaiset kaupungit nauttivat, vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua ja uudenlaista tasapainoa eri liikkumismuotojen välillä. Ydinkeskustan pitäisi pääsääntöisesti olla rauhoitettu kävelijöille sekä kevyelle ja julkiselle liikenteelle. Kaupunkiin tuleville pitää tarjota liikkumismuodosta riippumatta mahdollisuus päästä vaivattomasti ydinkeskustaan. Tämä on ollut vahvasti tulevaisuushakuisen suunnitelmamme lähtökohta. Ihmisläheisessä kaupungissa on hyvä elää, se on taloudellisesti vahva ja kansainvälisesti kytkeytynyt, Wilenius kuvailee.
Keskusta on eurooppalaisen Turun ilmentymä ja koko läntisen Suomen työnteon, kaupan ja kulttuurin tärkein paikka. Keskeisenä vision ajatuksena on ydinkeskustan laajentaminen sekä sitä tukeva käyttäjälähtöinen liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa kasvun. Näiden uskotaan osaltaan ohjaavan kehitystä ja investointeja keskustan suuntaan.
– Turun keskustan rakenteen taustalla vaikuttaa vahvasti Engelin suunnittelema ruutukaava 1800-luvun lopulta. Sen jälkeen kehitykseen ovat voimakkaasti vaikuttaneet autoistuminen sekä viime vuosikymmenten kaupalliset suurhankkeet, jotka ovat siirtäneet kaupallisen toiminnan painopistettä keskustan ulkopuolelle. Samalla kaupungin kaupallisesti vetovoimaisin keskusta-alue on pysynyt suppeana, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Visiossa kaupallinen keskusta laajenee kauppatorin ympäristöstä kohti jokirantaa ja satamaa. Torista muodostuu monikäyttöinen kohtaamispaikka ja elävä tapahtumien keskus, jonka viihtyisyyttä lisätään istutuksin ja pysyvin rakentein. Kauppatoria ympäröivät korttelit muodostavat yhtenäisen keskustan kauppakeskusten verkoston, ja uusia liike- ja toimitiloja rakennetaan keskustan kortteleihin.
– Kauppatorin suunnitelma pohjautuu jo tehtyihin suunnitelmiin, ja kaksi kolmasosaa pinta-alasta jää edelleen torikaupan käyttöön, tähdentää Hintsanen.
– Aurakadun ja Eerikinkadun joukkoliikenteen ruuhkapisteen purkaminen uusiin kaupunkiterminaaleihin mahdollistaa kauppatorin kehittämisen eläväksi kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Torin mittakaavaa pienennetään sen terassoimisella ja istuskeluportailla. Samalla mahdollistetaan tapahtumat ja toiminta myös torikaupan ulkopuolisina aikoina. Tavoitteena on luoda elävä ja turvallinen kauppatori kaikkina vuoden- ja kellonaikoina, kertoo Lundén.
Keskustan saavutettavuutta parannetaan ja keskustan sisällä tapahtuvaa liikkumista sujuvoitetaan liikennejärjestelmää ja katutilan käyttöä selkeyttämällä. Uudet joukkoliikenteen kaupunkiterminaalit elävöittävät keskustan solmukohtia ja ohjaavat ihmisvirtoja nykyistä laajemmalle alueelle, jolloin keskustan kaupallinen ydin laajenee. Uusia katuosuuksia muutetaan kansainvälisten trendien ja kaupunkien menestystarinoiden mukaisesti asteittain kävely- ja pyöräilypainotteisiksi.
– Esimerkiksi Linnankatu muuttuu aikaa myöten kokonaan kävelykaduksi Vähätorilta aina Martinsillalle saakka. Keskustan saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla säilyy, mutta keskustan vetovoimaa heikentävä läpiajoliikenne ohjataan keskustaa sivuaville väylille, Hintsanen selventää.
Samalla kun kaupungin ydin laajenee, sen viihtyisyyttä ja elävyyttä vahvistetaan monin toimenpitein. Vanhakaupunki nostetaan arvoiseensa asemaan paitsi vetovoimaisena matkailukohteena myös eurooppalaisena olohuoneena monipuolistamalla alueen palvelutarjontaa ja rajoittamalla alueen läpi suuntautuvaa liikennettä.
– Suurtorin yhdistetty puisto ja paviljongit luovat vihreän keitaan ja yhdistävät alueen yhdeksi kokonaisuudeksi. Uusien kävelysiltojen kautta vanhakaupunki, yliopistot ja itäranta linkittyvät tiiviimmin läntiseen keskustaan, Lundén kuvailee.
– Hämeenkadusta tehdään yliopistoväen ja Kupittaan kehittäjäyhteisöjen yhteinen kaupunkibulevardi, joka luo samalla viihtyisän kulkuväylän vanhaankaupunkiin ja edelleen ydinkeskustaan, Wilenius jatkaa.
Aurajoen ilta-aurinkoon avautuvasta itärannasta visioidaan vetovoimaista rantapromenadia, jossa uudenlaiset kulttuurihybridit liittävät kulttuurin, työnteon ja ravintolamaailman yhteen. Kaupunginteatterin edustalle syntyy viihtyisä aukio, ja uusi Samppalinnan tuulimyllyn suuntaan avautuva reitti johdattaa kulkijan kohti Paavo Nurmen stadionia ja urheilupuistoa.
– Kukkuloilla sijaitsevat puistot esiintyvät tulevaisuudessa kiinteämpänä osana jokapäiväistä keskustaelämää. Urheilupuiston kytkeminen jokirantaan urbanisoituvan Itsenäisyydenaukion kautta on esimerkki visioidusta kehityksestä, jollaista eri vivahtein on sovellettavissa muihinkin kukkuloihin, Hintsanen kuvailee.
Humalistonkatu liittää Samppalinnan kulttuurikeskittymän ratapihan elämys- ja tapahtumakeskukseen ja tarjoaa näin urheilu- ja viihdepainotteisen tapahtumien akselin itä-länsisuunnassa. Myös uudenlaiset keskusta-asumisen ja liiketoiminnan muodot löytävät paikkansa kulttuurikeskusten lomasta.
Hintsanen näkee, että visiotyössä on avattu paljon uudenlaisia kehittämisen mahdollisuuksia.
– Tärkein havainto on, että hallitulla vision mukaisella isollakin kasvulla keskusta pystyy lisäämään vetovoimaisuuttaan ja parantamaan toimivuuttaan. Yksi tärkeistä oivalluksista on myös se, että keskusta kehittyy ja laajenee jatkossa myös täl’ puol’ jokke, arvioi Hintsanen.
– Kuten kaikki muutkin kehittyneet satamakaupungit, Kööpenhamina ja Hampuri esimerkkeinä, myös Turun keskusta tulee tulevaisuudessa laajentumaan suistoalueelle ja satamaan. Tulevaisuuden Turku levittäytyy yhä monitahoisemmin saaristoon samalla kun sen ydinkeskusta muuttuu yhä saaristomaisemmaksi. Vesielementit, puurakentaminen ja erilaiset viherratkaisut yhdistävät luonnon ja kulttuurin ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi, jota tullaan ympäri maailmaa ihailemaan, Wilenius maalailee.
Wilenius ja Hintsanen kertovat visioryhmän oivaltaneen, että yksittäiset toimenpiteet eivät ole itsessään ratkaisevia, vaan kokonaisuuden kannalta oikeansuuntainen kehitys.
– Visio antaa ennen kaikkea suunnan tulevalle kehitykselle. Se antaa yhden erittäin vahvasti perustellun vaihtoehdon millainen menestyvä tulevaisuuden keskusta voi olla, sanoo Wilenius.
Lisätiedot:
Aleksi Randell, kaupunginjohtaja, p. (02) 262 7224
Markku Wilenius, keskustan visioryhmän puheenjohtaja, p. 050 592 9121
Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja, p. 050 558 9264
Visiotyöryhmän jäsenet:
Markku Wilenius, tulevaisuudentutkimuksen professori, Turun yliopisto (pj.)
Niko Aaltonen, Turun kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen
Minna Arve, toimitusjohtaja, Turun kauppakamari
Mari Hantula, tavaratalonjohtaja, Stockmann Turku, hallituksen vpj., Ydinkeskustayhdistys ry
Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja, Turun kaupunki
Riina Lumme, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
Vuokko Puljujärvi, puheenjohtaja, Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta
Elina Rantanen, puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuusto
Janne Reunanen, ketjujohtaja, Turun Osuuskauppa
Lasse Svens, toimitusjohtaja, Stiftelsen för Åbo Akademi
Arto Valkama, toimitusjohtaja, Turun kaupunginteatteri
Juuso Virtanen, toimitusjohtaja, Virtanen-Yhtiöt Oy
Arkkitehtuuri:
Arkkitehti Eero Lundén ja Lunden Architecture Company
Painokelpoiset kuvat löytyvät osoitteesta: bit.ly/keskustavisio
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1