Tahmeat ajat kaupan alalla jatkuvat vielä tänä ja ensi vuonna, Kaupan liitto arvioi. Toteutuessaan yhteiskuntasopimus toisi kauppaan pientä piristystä. Menestyäkseen Suomi ei voi kuitenkaan enää nojata vain perinteiseen teollisuuteen vaan talouspolitiikassa on nyt tehtävä rohkeita uudistuksia elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. Yhteiskuntasopimus ei tähän välttämättä riitä.
Kaupan liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan myynnin määrä (hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto) pienenee edelleen tänä vuonna. Hallitusohjelmaan kirjatut julkisen talouden leikkaukset heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja työllisyyttä sen verran, ettei Kaupan liiton aiemmin odottama heiveröinen kasvu toteudu vielä ensi vuonna.
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallituksen kaavailemat toimet iskisivät rajusti kauppaan. Puolentoista miljardin lisäleikkaukset ja veronkiristykset söisivät yksityisten palveluiden kasvun eväät ilman, että työn tuottavuus paranisi ja lieventäisi talouspolitiikan vaikutuksia. Jos sopimus kariutuu jo elokuussa, seuraukset alkaisivat näkyä heti ensi vuodesta.
”Jos yhteiskuntasopimus kariutuu nyt, vähittäiskauppa pääsee hädin tuskin nollakasvuun vasta 2017”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja ennustaa.
Teollisuustuotannon ja vähittäiskaupan supistuminen ovat vetäneet myös tukkukauppaa alas. Tälle vuodelle Kaupan liitto ennustaa tukkukaupan liikevaihdon määrän pienenevän 1,5 prosenttia, mutta ensi vuonna teollisuuden investointien ja rakentamisen elpyessä myös tukkukauppa kääntyy hitaaseen, prosentin kasvuun.
Yhteiskuntasopimukseen sitoutuminen parantaisi tukkukaupan näkymiä. Yksikkötyökustannusten maltillinen kehitys parantaisi vientiteollisuuden ja sitä palvelevan tukkukaupan toimintaedellytyksiä jo ensi vuonna.
”Jos vielä hallitusohjelman toimet rakentamisen tukemiseksi tepsivät, tukkukauppa voi päästä lähelle vanhoja kasvulukujaan jo 2017”, Kurjenoja ennakoi.
Kurjenoja huomauttaa, että yhteiskuntasopimuksen lisäksi ennusteeseen liittyy myös ulkomaisia sekä ylöspäin että alaspäin vaikuttavia riskejä.
”Kiinan kehitys voi hidastaa maailmantalouden kasvua, koska kasvu siellä on hidastumassa ja osake- ja kiinteistömarkkinoilla piilee kuplia. Sen sijaan EKP:n elvyttävä rahapolitiikka, heikko euro ja halvat raaka-aineiden hinnat tukevat talouskasvua.”
Kaupan työllisyys vähenee edelleen
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä, mutta viime vuosina alan työllisyys on vähentynyt selvästi. Parina viime vuonna työllisyys on kutistunut 10 000 henkilöllä, ja tänä vuonna työllisten määrän odotetaan pienenevän 5 000:lla, suurimmaksi osaksi tukkukaupassa.
”Kauppa toimii keskellä kansainvälistä kilpailua ja etsii kilpailukykyä tehostamalla ja muun muassa digitalisoimalla toimintojaan. Suhdanteiden lisäksi myös nämä rakenteelliset uudistukset vaikuttavat kaupan työllisyyteen”, Kurjenoja sanoo.
Työttömyys ja varsinkin nuorten työttömyys ovat kaupan alalla viime vuosina kasvaneet selvästi. Kauppa on suurin alle 25-vuotiaiden nuorten työllistäjä, ja kaupan heikko työllisyyskehitys osuu kipeimmin juuri nuoriin.
”Jos nuorten työttömyys pääsee rakenteellistumaan, sillä voi olla pitkät ja vakavat seuraukset tulevaisuudessa niin talouskasvuun kuin koko yhteiskuntaankin. Tätä poliittiset päättäjät eivät saa unohtaa”, Kurjenoja muistuttaa.
Elinkeinorakennetta pakko uudistaa
Kaupan liitto pitää tärkeänä, että yhteiskuntasopimus syntyy. Jos sopimusta ei synny, ainoa talouspoliittinen vaihtoehto eivät ole veronkiristykset ja lisäleikkaukset, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala muistuttaa.
”Hallituksella on välineitä uudistaa työmarkkinoita. Lisäksi hallitus voi harkita veronkiristysten sijaan verotuksen keventämistä, mutta pitää julkisten menojen leikkaukset voimassa. Hetkellisestä lisävelkaantumisesta huolimatta se antaisi kasvusysäyksen kotimarkkinoille ja vientiteollisuudelle. Tämä on parempi vaihtoehto kuin talouden jäätyminen vuosien koomaan”, Pekkala sanoo.
Pekkala odottaa nyt hallitukselta rohkeutta nähdä Suomen talouden tukijalka laajemmin kuin vain perinteisessä teollisuudessa. Sisäinen devalvaatio ei sinänsä uudista elinkeinorakennetta, vaan on tärkeää luoda yrityksille mahdollisuudet tuottaa kuluttajatuotteita ja -palveluita, jotka menevät kaupaksi myös kansainvälisesti. Työmarkkinoidenkin pitää auttaa tätä tavoitetta.
”Työmarkkinoiden uudistusten pitää tavoitella ensi sijassa talouskasvua ja työllisyyden parantamista. Se vaatii uutta ajattelua ja paikallista sopimista. Nykyinen työmarkkinajärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan tähän haasteeseen”, Pekkala sanoo.
”Lisäksi odotamme myös, että hallitus toteuttaa ohjelmansa kirjaukset kauppaa rajoittavan byrokratian purkamisesta kaavoituksesta aukioloaikoihin”, Pekkala päättää.
Lisätiedot:
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala, (09) 1728 5111, 0400 419 560, juhani.pekkala(at)kauppa.fi
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1