Turkkiin rekisteröity Southwind Airlines on esittänyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille pyynnön aloittaa liikennöinti Suomeen. Traficom on ilmoittanut lentoyhtiölle, ettei lentoja voi aloittaa.
Traficom on ilmoittanut Southwind Airlines -lentoyhtiölle, ettei yhtiö voi liikennöidä Suomeen. Yhtiön pääasiallinen omistusoikeus ja tehokas valvonta eivät Traficomin kokonaisarvion mukaan kuulu yhtiön nimenneelle sopimuspuolelle, eli Turkille, tai sen kansalaisille, siten kuin lentoliikennesopimuksessa edellytetään. Lentoyhtiön liikennöinti ei olisi Venäjä-pakotteita koskevan EU-asetuksen mukaista (Neuvoston asetus (EU) No 833/2014) ja näin ollen liikennöinti ei ole mahdollista.
"Olemme kokonaisarviossamme katsoneet, ettei Southwind Airlinesin pääasiallinen omistusoikeus ja tehokas valvonta kuulu turkkilaisille. Arviomme mukaan yhtiön taustalla on venäläistahoja", sanoo pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
Lisätietoja:
pääjohtaja Jarkko Saarimäki, jarkko.saarimaki@traficom.fi, p. 040 836 0397
Oppimisen teknologian asiantuntijayritys Ilona IT Oy julkaisi uuden DPIA-työkalun, joka helpottaa ja tehostaa tietosuojan vaikutustenarviointien (DPIA) tekemistä. Vaikutustenarviointi on tärkeä osa tietosuojan hallintaa (GDPR), ja se on pakollinen silloin, kun henkilötietojen käsittely voi aiheuttaa korkean riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille.
DPIA-työkalu on verkkopohjainen työkalu, joka ohjaa läpi DPIA-prosessin vaihe vaiheelta hyödyntäen Tietosuojavaltuutetun ohjeistukseen ja kysymyspohjaa. Palvelu tarjoaa valitun softapalvelun tuotetiedot, mallitekstejä, ohjeita ja vinkkejä, jotka auttavat arvioimaan tietosuojan riskejä ja löytämään sopivat toimenpiteet niiden hallitsemiseksi. Palvelu myös tallentaa ja arkistoi DPIA-dokumentit, jotta ne voi tarvittaessa esittää viranomaisille tai muille sidosryhmille.
Työkalulla voi luoda tuotekohtaisia vaikutustenarviointeja tai käyttää sitä ns. blancopohjana prosessikohtaisten vaikutustenarviointien tai organisaatiokohtaisten DPIA-mallipohjien tekemiseen.
DPIA-työkalu toimii tietokantapohjaisesti. Jokainen kenttä on lokitettu ja eri versiot säilyvät tallessa. Myös automaattitallennus toimii eli tehty työ ei katoa.
DPIA-työkalussa on myös mahdollisuuden kutsua kollegoja ja ulkoisia asiantuntijoita työstämään arviointeja yhteistoiminnallisesti. Tätä varten työkaluun kytketään kommunikointiominaisuus, jossa on mahdollista eri työvaiheissa tehdä muistiinpanoja ja viestiä arvioinnin tekijöiden kesken.
Työkalusta on tulossa myös englanninkielinen versio maaliskuun aikana.
DPIA-työkalu huolehtii myös arviointien päivitystarpeista merkitsemällä arvioinnit ja kohdat joihin on tullut palveluntuottajan taholta jotain muutoksia. Näin arvioinnit saa pidettyä myös ajan tasalla.
Kun DPIA on valmis, voi sen halutessaan julkaista muille oman organisaation jäsenille. Lisäksi on mahdollista lähettää tehty DPIA anonymisoitavaksi ja julkaistavaksi muille organisaatioille, Anonymisoidut DPIA-mallit julkaistaan organisaatio- ja oppilaitosmuodoittain esim. Perusopetuksen Wilma-vaikutustenarviointi, Kunnan Copilot-arviointi, Toisen asteen Thinglink-arviointi ja Korkeakoulujen Turnitin-arviointi jne.
Jakamalla valmiita DPIA-pohjia muille GDPR-sovelluskirjastoa käyttäville, syntyy DPIA-mallipohjien luettelo (repositorio), josta organisaatiot voivat hyödyntää tarvitsemiaan pohjia – eikä jokaisen organisaation tarvitse työstää vaikutustenarviointeja alusta lähtien itse.
https://www.ilonait.fi/gdpr-sovelluskirjasto (asiakkaille)
Soili Meklin
Vuosi 2023 sujui suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa jälleen kokonaisuutena turvallisesti. Onnettomuuksia ei tapahtunut. Vakavia vaaratilanteiden määrä kasvoi hiukan. Monessa tapauksessa kyseessä oli jälleen läheltä piti -tilanne dronen kanssa ulkomailla. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin katsauksesta ilmailun turvallisuustilanteeseen vuonna 2023. Traficom edistää aktiivisesti ilmailun turvallisuutta ja panosti erityisesti ilmailun kyberturvallisuuteen vuonna 2023.
"Kuluva vuosi alkoi kansainvälisesti ikävillä uutisilla lento-onnettomuuksista. Ehkä mieleen on noussut kysymys, uskaltaako lentää. Lentokoneen kyytiin voi kuitenkin lähteä levollisin mielin. Lentäminen on hyvin turvallinen matkustusmuoto, ja se näkyy myös tilastoissamme. Traficomissa huolehdimme osaltamme, että Suomen ilmailun turvallisuus ja suorituskyky pysyvät korkealla tasolla ja että erilaisiin riskeihin on varauduttu", sanoo pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
Suomalaisen kaupallisen ilmakuljetuksen liikennemäärä jatkoi kasvuaan edellisvuoteen verrattuna. Koronapandemiaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna lukemat olivat kuitenkin edelleen noin 15 % matalammat. Vuonna 2022 Ukrainan sodan johdosta tapahtui merkittäviä muutoksia lentoreitteihin Venäjän ilmatilan sulkeutuessa eurooppalaisilta operaattoreilta. Tilanne jatkui samanlaisena myös vuonna 2023.
Viime vuonna suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa onnettomuuksia ei tapahtunut, mutta vakavien vaaratilanteiden määrä (yhteensä 7) kasvoi edellisvuosiin verrattuna hiukan. Kolmessa tapauksessa suomalainen lentokone oli vähällä törmätä droneen ulkomailla. Droneja oli lennätetty selkeästi väärässä paikassa, joko liian lähellä kiitotietä tai huomattavan korkealla.
Lisäksi lääkärihelikoptereille tapahtui talviolosuhteissa kaksi vakavaa vaaratilannetta. Helsinki-Vantaan-lentoasemalla tapahtui myös kaksi vakavaa vaaratilannetta. Toisessa lentokone joutui palaamaan lintutörmäysten jälkeen laskuun ja toisessa lapsimatkustaja oli kävellä viereiselle seisontapaikalle rullanneen koneen potkureihin.
Vuonna 2023 tapahtui 59 kiitotiepoikkeamaa eli tapausta, jossa ilma-alus, ajoneuvo tai henkilö oli virheellisesti kiitotiellä tai sen suoja-alueella. Määrä oli edellisvuosia suurempi. Tyypillisesti maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia tapahtuu eniten talvikuukausina.
Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui neljä onnettomuutta. Vuosi sujui onnettomuuksien määrällä mitattuna selvästi viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa paremmin. Valitettavasti yksi onnettomuuksista johti kuolemaan, kun näytöstaitolennolla ollut lentokone syöksyi maahan ja lentäjä menehtyi. Vakavia vaaratilanteita tapahtui 13, joka on kymmenen vuoden keskiarvon alapuolella.
Vuonna 2023 Traficom sai ilmailun toimijoilta reilusti yli 18 000 lentoturvallisuusilmoitusta, mikä on selvästi yli kaksinkertainen määrä vuosien 2013–2022 keskiarvoon verrattuna.
Suurin syy kasvaneeseen ilmoitusmäärään parina viime vuonna oli lisääntynyt GPS-häiriöilmoitusten määrä, joita tehtiin noin 7 500 vuonna 2023 ja noin 1 500 vuonna 2022. Ilma-alusten satelliittinavigointijärjestelmien häiriöitä havaittiin edelleen erityisesti konfliktialueiden läheisyydessä. Häiriöt eivät aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia lentoturvallisuudelle.
Toisaalta myös muiden lentoturvallisuusilmoitusten määrä oli aiempia vuosia suurempi. Raportointiaktiivisuus on kehittynyt hyvään suuntaan onnettomuuksien ja merkittävämpien vaaratilanteiden määrän pysyessä pienenä.
"Ilmailun toimijoiden raportointi on olennainen osa ilmailun turvallisuusketjua. Raportointi on anonyymiä ja niin toimijoiden kuin viranomaisen analysoinnissa keskitytään turvallisuuden lisäämiseen ei syyllisten etsimiseen", sanoo ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen.
Ilmailun turvallisuus perustuu moniin tekijöihin ja sitä pyritään parantamaan jatkuvasti. Vuonna 2023 Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan toimenpiteiden painopisteinä olivat Ukrainan sodan aiheuttamien toiminnan muutosten ja uhkien tunnistaminen ja huomiointi valvonnassa sekä turvallisuuden edistämisessä. Ilmailun kyberturvallisuuden kehittäminen jatkui vahvasti.
Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta, Suomen ilmailulle määritetyt strategiset turvallisuustavoitteet, toiminnan periaatteet ja käytännön toiminta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi on kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa ja sen liitteissä Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma ja Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykytavoitteet ja -mittarit.
Lisätietoja
Suomen ilmailun turvallisuus 2023
Ilmailun turvallisuustilastot tieto.traficom.fi-sivustolla
erityisasiantuntija Tapani Maukonen, p. 029 534 6082, tapani.maukonen@traficom.fi
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on allekirjoittanut Finnairin kanssa sopimukset lentoliikenteen järjestämisestä viidelle maakuntakentälle. Lennot Helsingistä Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen jatkuvat nykyisen sopimuskauden päätyttäessä huhtikuun lopusta alkaen.
Finnair voitti tarjouskilpailun säännöllisten reittilentojen järjestämisestä Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin, Helsingin ja Kemi-Tornion sekä Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren lentokenttien välillä ajalle 29.4.2024–28.3.2026. Muutos aikaisempaa on se, että nyt Kemi-Tornioon ja Kokkola-Pietarsaareen on suorat yhteydet eli kolmiolennosta on luovuttu.
"Aloitimme sopimusneuvottelut hankintapäätöksen jälkeen. Nyt ne on saatettu päätökseen, ja sopimukset on nyt allekirjoitettu kaikkien reittien osalta. Lennot jatkuvat Finnairin operoimana ilman katkoja sopimuskausien välillä", kertoo johtaja Pipsa Eklund.
Lentoja operoi Norra (Nordic Regional Airlines). Jokaisella yhteydellä lennetään keskimäärin 10 edestakaista lentoa viikossa. Viikoittainen lentomäärä voi hieman vaihdella eri ajankohtina eri alueilla. Aikataulut on suunniteltu alueilla vastaamaan alueiden tarpeita.
Lentoaikataulut ja -liput tulevat saataville Finnairin verkkosivuille 6.3.2024.
Lisätietoja:
johtaja Pipsa Eklund, pipsa.eklund@traficom.fi, p. 029 534 5396
Lue myös:
Finnair voitti maakuntakenttien lentoliikenteen kilpailutuksen kaikilla viidellä reitillä (16.1.2024)
Kehittyvissä maissa avustuslentoja tukeva MAF Suomi järjestää keskiviikkona 6.3. yhdessä Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen kanssa kuudennen kansainvälisen ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssin. Konferenssissa on mukana muun muassa Airbus, jolta kuullaan kokemuksia alla kuvassa olevan Airbus EcoPulse hybridilentokoneen ensilennolta. Lue lisää konferenssista kuvan alta. Ilmoittautuminen https://eeac.fi/
Viime vuonna Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tutustui asiaan lentämällä kaksipaikkaisella sähkölentokoneella. Ruotsin kansallisessa hallituksen johtamassa hankkeessa "Fossiilivapaa Ruotsi" on ilmailulla oma edustus ja ohjelmakokonaisuus osana tätä laajaa hanketta. Sähköisen lentämisen kehitys on erityisesti mukana tässä kokonaisuudessa. Ruotsissa on muun muassa meneillään 30-paikkaisen hybridi-matkustajalentokoneen kehitystyö. Norja puolestaan on luvannut, että kaikki Norjan lyhyen matkan lennot toteutetaan sähköllä toimivilla lentokoneilla vuoteen 2040 mennessä. Suomessa asia on hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa kirjauksella: edistetään lentoliikenteen sähköistymistä.
Tulevien sähköisten lentokoneiden huoltokustannusten arvioidaan olevan merkittävästi pienempiä kuin polttomoottoreilla varustetulla nykykalustolla. Nykyisillä sähkön hinnoilla myös energiakustannus on alempi. Moottoreiden äänitaso on myös merkittävästi alhaisempi, mikä voi tarkoittaa, että lentopaikat voivat sijaita aivan asutuksen vieressä. Siksi kuntien ja kaupunkien on syytä varautua tähän kaavoituksessa. Kaiken kaikkiaan tämä myönteinen kehitys voi tarkoittaa mullistusta lentoliikenteessä. Tästä seuraa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssissa 6.3.2023 kuullaan esitelmät seuraavilta yrityksiltä ja organisaatioilta:
Konferenssin englanninkielisiä esitelmiä voivat seurata yhtä hyvin alan ammattilaiset kuin tavalliset suomalaiset. Sähköisen ilmailun ja laajemmin ekologisemman ilmailun sekä sen teknologian kehittyminen on myös Suomen Lähetyslentäjille (MAF Suomelle) tärkeä asia. Uusi kehittyvä teknologia muuttaa todennäköisesti merkittävästi toimintaamme ja toimintaympäristöämme tulevaisuudessa. Lentämiseen liittyvät asiat ovat sekä kehittyvissä maissa että Suomessa hyvin keskeinen MAF Suomen toimintamuoto. Toimimme jäsenyhteisönä kehittyvissä maissa avustuslentoja tekevässä kansainvälisessä Mission Aviation Fellowship (MAF) -järjestössä. Arvioimme, että MAF:n käyttämät lentokoneet ja avustuslennot saavat tulevaisuudessa käyttövoimansa sähköstä. Nämä avustuslennot pyrkivät monilla alueilla auttamaan ihmisiä, jotka kärsivät ilmaston muutoksesta kuten esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Tšadissa.
Konferenssi järjestetään keskiviikkona 6.3. Vantaan Sokos Hotelli Flamingon konferenssitilassa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen englanninkieliseen konferenssiin https://eeac.fi/
Tervetuloa mukaan konferenssiin.
Janne Ropponen
konferenssin pääsihteeri
Lisätietoja puh. 0504483274 ja 0504483275, s-posti janne.ropponen@maf.fi tai maf@maf.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt SASKY koulutuskuntayhtymälle (Saskylle) oikeuden järjestää lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon koulutusta. Päätös tulee voimaan 1.8.2024 ja koulutus on tarkoitus aloittaa vielä vuoden 2024 aikana.
Sasky Mäntän seudun koulutuskeskuksessa on koulutettu lentokoneasennuksen eri tutkintomuotoja 1980 -luvulta lähtien aikuiskoulutuksena ja monimuotokoulutuksena. Syksystä 2023 lähtien lentokoneasennuksen perustutkintokoulutusta on annettu myös peruskoulunsa juuri päättäneille. Lentokonetekniikan koulutus Saskyssa tapahtuu Mänttä-Vilppulan Sassissa. Sasky on merkittävä lentokonetekniikan kouluttaja, sillä se kouluttaa lentokoneasentajia osastutkinnoista perustutkintoon ja ammattitutkintoon asti ja järjestämisluvan muutoksen myötä jatkossa myös alan erikoisammattitutkintoon.
Sasky perusteli hakemustaan mm. sillä, että lentokonetekniikan koulutuksilla halutaan työelämälähtöisesti vastata koulutetun henkilökunnan kysyntään. Lentokonetekniikan pitovoiman lisäämiseksi on tärkeää, että lentokoneasennuksen osatutkinnon tai perustutkinnon sekä lentokonetekniikan ammattitutkinnon suorittaneilla henkilöillä olisi joustava etenemispolku asiantuntijatehtäviin lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon myötä. Lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon avulla lentokoneasentajia voidaan kouluttaa opetustehtäviin, tuotannon läheisiksi toimihenkilöiksi, tuotannon / huollon suunnittelijoiksi ja erityisteknologioiden sekä laadunvarmistuksen asiantuntijoiksi.
OKM katsoi, että lentokonetekniikan erikoisammattitutkinnon järjestämisluvan myöntäminen oli tarpeellista, kun otetaan huomioon alueellinen osaamistarve ja nykyinen koulutuksen tarjonta. Muilla koulutuksen järjestäjillä Pirkanmaalla ei ole kyseistä järjestämislupaa. OKM pyysi hakemukseen lausuntoa ilmailu- ja merenkulkualan työelämätoimikunnalta, joka puolsi Saskyn osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa haettavan tutkinnon osalta.
Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja
SASKY koulutuskuntayhtymä
puh. 050 340 6221, antti.lahti@sasky.fi
Tomi Kuusela, koulutuspäällikkö
Sasky Mäntän seudun koulutuskeskus, lentokoneasennus
puh. 044 728 9186, tomi.kuusela@sasky.fi
Katja Lehtinen, rehtori
Sasky Mäntän seudun koulutuskeskus
puh. 044 774 5004, katja.lehtinen@sasky.fi
Arkiset elektroniset laitteet akkuineen, kuten kännykät ja kannettavat tietokoneet, voivat lentokoneessa muodostaa turvallisuusriskin. Siksi on tärkeää kuljettaa tietyt esineet vain käsimatkatavaroissa ja noudattaa niiden käytölle asetettuja ehtoja lennon aikana. Joitakin tavaroita ei saa ottaa lainkaan lennolle mukaan. Varmista ennen matkaasi lentoyhtiön ohjeistukset ja pakkaa elektroniset laitteet ja akut turvallisesti.
Ladattavia litiumakkuja on monissa arkipäiväisissä laitteissamme, kuten kännyköissä, kannettavissa tietokoneissa, tableteissa ja kameroissa. Jos akku vaurioituu, ylikuumentuu tai joutuu oikosulkuun, se voi syttyä palamaan. Tämän vuoksi kannettavat elektroniset laitteet tulisi kuljettaa lennolla käsimatkatavaroissa eikä ruumaan menevissä matkatavaroissa.
"Lue huolellisesti lentoyhtiön antamat vaarallisia tavaroita koskevat ohjeet ennen lentoa, jotta otat mukaan vain sallittuja esineitä ja pakkaat ne oikein. Lentoasemien turvatarkastuksessa poistetaan kielletyt tai sääntöjen vastaisesti kuljetettavat esineet. Tällaisia poistoja tehdään vuosittain useita satoja", sanoo ylitarkastaja Tina Juslin.
Vara-akut ja virtapankit on aina kuljetettava käsimatkatavaroissa, eikä niitä saa laittaa ruumaan. Ne on pidettävä erillään toisistaan oikosulkujen estämiseksi, ja niitä saa olla yhdellä henkilöllä mukanaan enintään kaksi. Niitä ei saa ladata lentokoneessa.
Akun teho ei saa ylittää 100 wattituntia (Wh) tai litiumsisältö 2 grammaa. Teholtaan 100–160 Wh:n akun kuljettamiseen tarvitaan lentoyhtiön lupa.
Akkuja tulisi ostaa vain alkuperäisiltä vähittäismyyjiltä eikä koskaan epäluotettavista lähteistä, jotta voidaan varmistua, että akku on testattu asianmukaisesti.
Yleensä kannettavia tietokoneita, älypuhelimia ja tabletteja voidaan käyttää lennolla muulloin kuin nousun ja laskun aikana. On kuitenkin hyvä muistaa, että kannettavat elektroniset laitteet voivat aiheuttaa häiriöitä lentokoneen laitteistoille ja tämä vaihtelee lentokonetyypistä toiseen. Tämän vuoksi lentoyhtiöt vaativat yleensä, että laitteet on aina asetettava lentokonetilaan.
"Matkalla kannattaa olla valppaana häiriötilanteiden varalta. Jos akku on turvonnut, liian kuuma tai tuottaa savua, siinä on vikaa. Erityisesti lasten käyttämiä laitteita on hyvä pitää silmällä. Jos huomaat akussa jotain poikkeavaa lennon aikana tai lentoasemalla, ota välittömästi yhteyttä matkustamohenkilökuntaan tai lentoaseman henkilökuntaan", Juslin muistuttaa.
Lue lisää:
Lisätietoja:
ylitarkastaja Senja Hakola, senja.hakola@traficom.fi, p. 029 534 6028
Ekologisen ja sähköisen lentämisen kehitys voi tarkoittaa mullistusta lentoliikenteessä. Kehittyvissä maissa avustuslentoja tukeva MAF Suomi järjestää keskiviikkona 6.3. yhdessä Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen kanssa kuudennen kansainvälisen ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssin. Konferenssissa on mukana muun muassa Airbus, jolta kuullaan kokemuksia alla kuvassa olevan Airbus EcoPulse hybridilentokoneen ensilennolta. Lue lisää konferenssista kuvan alta. Ilmoittautuminen https://eeac.fi/
Haastamme toimituksenne kirjoittamaan aiheesta jo ennakkoon. Toiset pohjoismaat menevät vaudilla eteenpäin. Viime vuonna Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tutustui asiaan lentämällä kaksipaikkaisella sähkölentokoneella. Ruotsin kansallisessa hallituksen johtamassa hankkeessa "Fossiilivapaa Ruotsi" on ilmailulla oma edustus ja ohjelmakokonaisuus osana tätä laajaa hanketta. Sähköisen lentämisen kehitys on erityisesti mukana tässä kokonaisuudessa. Ruotsissa on muun muassa meneillään 30-paikkaisen hybridi-matkustajalentokoneen kehitystyö. Norja puolestaan on luvannut, että kaikki Norjan lyhyen matkan lennot toteutetaan sähköllä toimivilla lentokoneilla vuoteen 2040 mennessä. Suomessa asia on hallitusohjelmassa ensimmäistä kertaa kirjauksella: edistetään lentoliikenteen sähköistymistä.
Tulevien sähköisten lentokoneiden huoltokustannusten arvioidaan olevan merkittävästi pienempiä kuin polttomoottoreilla varustetulla nykykalustolla. Nykyisillä sähkön hinnoilla myös energiakustannus on alempi. Moottoreiden äänitaso on myös merkittävästi alhaisempi, mikä voi tarkoittaa, että lentopaikat voivat sijaita aivan asutuksen vieressä. Siksi kuntien ja kaupunkien on syytä varautua tähän kaavoituksessa. Kaiken kaikkiaan tämä myönteinen kehitys voi tarkoittaa mullistusta lentoliikenteessä. Tästä seuraa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssissa 6.3.2023 on kuullaan esitelmät seuraavilta yrityksiltä ja organisaatioilta:
Konferenssin englanninkielisiä esitelmiä voivat seurata yhtä hyvin alan ammattilaiset kuin tavalliset suomalaiset. Sähköisen ilmailun ja laajemmin ekologisemman ilmailun sekä sen teknologian kehittyminen on myös Suomen Lähetyslentäjille (MAF Suomelle) tärkeä asia. Uusi kehittyvä teknologia muuttaa todennäköisesti merkittävästi toimintaamme ja toimintaympäristöämme tulevaisuudessa. Lentämiseen liittyvät asiat ovat sekä kehittyvissä maissa että Suomessa hyvin keskeinen MAF Suomen toimintamuoto. Toimimme jäsenyhteisönä kehittyvissä maissa avustuslentoja tekevässä kansainvälisessä Mission Aviation Fellowship (MAF) -järjestössä. Arvioimme, että MAF:n käyttämät lentokoneet ja avustuslennot saavat tulevaisuudessa käyttövoimansa sähköstä. Nämä avustuslennot pyrkivät monilla alueilla auttamaan ihmisiä, jotka kärsivät ilmaston muutoksesta kuten esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Tšadissa.
Konferenssi järjestetään keskiviikkona 6.3. Vantaan Sokos Hotelli Flamingon konferenssitilassa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen englanninkieliseen konferenssiin https://eeac.fi/
Tervetuloa mukaan konferenssiin.
Janne Ropponen
konferenssin pääsihteeri
Lisätietoja puh. 0504483274 ja 0504483275, s-posti janne.ropponen@maf.fi tai maf@maf.fi
Paris, France – January 25, 2024 – Eviden, the Atos Group business leading in digital, cloud, big data, and security, and Microsoft today announced a five-year strategic partnership that significantly expands their existing collaboration with new and innovative Microsoft Cloud and AI-powered solutions for industries. This announcement is part of Eviden’s overall partnership & alliance strategy to reinforce and reshape its global partnership network by strengthening its existing partner relationships and fostering new
ones.
The partnership between Microsoft and Eviden marks a significant milestone in their shared vision to drive digital transformation and empower businesses with advanced technologies. Under this strategic partnership, both companies will co-develop and deploy transformative Data & AI, Copilot, and cloud transformation solutions. By combining Microsoft's expertise in cloud computing and industry-leading technology stack with Eviden's deep domain expertise and customer-centric approach, this collaboration will deliver tailored and innovative solutions to address the complex challenges today’s
enterprises face.
Both organizations are committed to driving an additional $2.8B in Cloud Service Business for Eviden over the next five years. This will be accomplished through co-developing accelerators for joint go-to-market activities in key industries such as Financial Services, Automotive, Manufacturing, Energy and Utilities, Health Care, Life Sciences, and Public Sector. Eviden and Microsoft will accelerate targeted go-to-market activities with both organizations investing in co-innovation, building Prioritized Offerings with Eviden’s Global Delivery Centers, Centre of Excellence, and world-class talent.
Co-innovation Centers
Eviden and Microsoft will launch multiple co-innovation Industry Hubs, accelerating advanced research and the co-development of GenAI-enabled industry solutions across Financial Services, Automotive, Manufacturing, Energy and Utilities, Health Care, Life Sciences, and the Public Sector, leveraging Eviden’s expertise in Machine Learning (ML), AI and Azure OpenAI Service as previously announced in November. Eviden commits to using Microsoft Azure to build and accelerate the development of these industry solutions.
Six Strategic Areas & Prioritized Offerings
Further to the partnership expansion, Eviden and Microsoft will continue to focus on offering innovative solutions for customers in six strategic areas, below, where the two companies have already shown success with joint marquee customers.
Delivery and Centre of Excellence (CoE)
Eviden will strengthen its global delivery centers and CoE (Center of Excellence) by upskilling and training its 50,000+ employees globally with 16,000+ new Microsoft certifications over the next five years. Eviden will also invest by expanding its Microsoft Business with 50+ dedicated sales, solution architects, and enablement teams across priority countries, which include North America, UK, Germany, France, Spain, Netherlands, Belgium, Austria, and Switzerland.
Carlo d’Asaro Biondo, Group General Manager in Charge of Business Operations & Eviden CEO, said, “I’m extremely pleased to announce this global partnership with Eviden and Microsoft, one of the world’s leaders in Artificial Intelligence and especially in GenAI. This partnership exemplifies a shared commitment to drive innovation, and by combining our respective strengths, we will empower organizations to optimize the use of data and AI to deliver exceptional value and thrive in today’s rapidly evolving digital and cloud landscape. This further strengthens Atos Group’s partnership with Microsoft, coming in addition to the extended collaboration on Digital Workplace with Atos’ Tech Foundations business line, announced in November.”
Judson Althoff, Executive Vice President and Chief Commercial Officer at Microsoft said “Organizations today are seeking to apply generative AI responsibly and securely to help them solve their most pressing business challenges. I am pleased to expand our collaboration with Eviden—a leading digital transformation partner—to deliver innovative AI solutions built upon the Microsoft Cloud and Azure OpenAI Service. Together, we will help customers across industries realize the full potential of their data to unlock business growth and accelerate AI transformation.”
For more information - https://page.eviden.com/microsof
Liikenne- ja viestintävirastossa varaudumme tulevaisuuteen, muuttuvaan toimintaympäristöön ja odottamattomiin tapahtumiin. Haemme konkretiaa ja vaihtoehtoisia malleja sekä näkemyksiä esimerkiksi siihen, mitä murrosteknologiat kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja 6G tarkoittavat liikenteen ja viestinnän sektoreilla. Tarvitsemme tietopohjaa liikenteen ja viestinnän strategiseen tilannekuvaan sekä tulevaisuutta koskevien päätöksien tueksi. Tässä ennakointi- ja analyysityö ovat tärkeässä roolissa.
Teknologia- ja strategiajohtajan tehtävänä on myös osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa ja sidosryhmien suuntaan.
"Monet päätökset vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin, joten toimintaympäristön muutostrendien tunnistaminen ja skenaarioiden pohtiminen on tärkeä osa meidän kaikkien työtä", toteaa Kirsi Karlamaa.
DI Kirsi Karlamaa siirtyy teknologia -ja strategiajohtajaksi Traficomin pääjohtajan tehtävästä. Karlamaa on rakentanut digitaalista yhteiskuntaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänen osaamisensa kattaa muun muassa viestintäverkko- ja avaruusteknologian, kyberturvallisuuden ja liikenteen strategisen kehityksen. Kaikki nämä ovat kriittisiä ihmisten, datan ja tavaran liikkumisen sujuville, turvallisille ja kestäville ratkaisuille. Aiemmin Karlamaa on työskennellyt Traficomin ja Viestintäviraston pääjohtajana sekä Kyberturvallisuuskeskuksen johtajana.
Puhuja- ja haastattelupyynnöt: Traficomin mediapalvelu p. 029 534 5648
Puolustushallinnon tiloista vastaava Puolustuskiinteistöt on rakennuttanut Ilmasotakoululle uuden lentotoiminnan tukeutumisalueen. Uudistuksella parannetaan Ilmasotakoulun harjoitus- ja lentotoimintaa, ja se on osa Ilmavoimien Tikkakosken tukikohdan laajempaa kehittämistä. Tukeutumisalue vihittiin käyttöön perjantaina 19. tammikuuta.
Vuonna 2022 alkaneessa hankkeessa rakennettiin yhteys lentoaseman kiitotielle Nelostieltä sekä Kennäälää kiertävä lentokoneiden rullaustie. Lisäksi alueelle rakennettiin lentokoneiden seisontapaikkoja, jotka palvelevat kaluston koulutus- ja huoltokäytössä. Hankkeeseen kuului myös muita infratöitä, kuten sähköverkoston, hulevesien hallintajärjestelmien sekä uusien aitojen rakentamista. Asfaltointia tehtiin 65 000 m2 laajuiselle alueelle.
”Tukeutumisalue vahvistaa Ilmavoimien siirtyvää ja liikkuvaa taistelutapaa, joka tarkoittaa kykyä hajauttaa koneet toimimaan eri puolilla Suomea. Uusi tukeutumisalue parantaa Tikkakosken tukikohdan taistelukykyä, ja se tuo lisää paikkoja lentokoneille huolto- ja päivystystoimintaan. Rullaustieyhteys nelostielle mahdollistaa nopean siirtymisen nousutielle lentokentän alueelta”, Ilmasotakoulun johtaja eversti Vesa Mäntylä kertoo.
Rakennushankkeen kustannukset olivat 14,5 miljoonaa euroa, ja pääurakoitsijana toimi Oteran Oy. Hankkeella oli myös paikallisesti työllistävä vaikutus.
Puolustuskiinteistöt valmistelee Tikkakoskelle Ilmavoimien tarpeeseen myös muita investointeja. Ilmasotakoululle suunnitellaan muun muassa uusia toimisto- ja koulutustiloja sekä uutta vartiostorakennusta.
”Muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi valtion rakentamisinvestoinnit kohdistuvat erityisesti turvallisuustoimijoiden tiloihin. Puolustuskiinteistöt investoi viime vuonna noin 155 miljoonaa euroa Puolustusvoimien kohteisiin. Tänä vuonna summa kasvaa jopa 60 prosenttia”, ennakoi Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.
Suurimpia Puolustuskiinteistöjen rakennushankkeiden kokonaisuuksia lähivuosina ovat Ilmavoimien F-35-hävittäjien ja Merivoimien laivuehankkeen infran rakentaminen, Puolustusvoimien suojatilojen modernisointiohjelma sekä kasarmien perusparannukset eri puolella Suomea.
Puolustuskiinteistöt on vuoden 2021 alusta alkaen vastannut puolustushallinnon kiinteistöistä, niiden ylläpidosta ja rakennuttamisesta sekä kiinteistöjen palveluiden järjestämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa. Liikelaitos on osa Senaatti-konsernia.
Lisätiedot:
Puolustuskiinteistöt, toimitusjohtaja Matias Warsta, 0294 831 000
Puolustuskiinteistöt, asiakaspäällikkö Suvi Jokio, 029 483 1111
Ilmasotakoulu, johtaja eversti Vesa Mäntylä, 0299 800 (vaihde)
Joensuun ja neljän muun kaupungin lentoliikenteen kilpailutus on ratkennut. EU:n laajuisen kilpailutuksen tuloksena Joensuu–Helsinki-reitille on valittu operaattoriksi keväästä 2024 eteenpäin kahdeksi vuodeksi Finnair.
Traficom tiedotti hankintaratkaisusta tiistaina 16. tammikuuta. Hankinta sisältää kahden vuoden option vuosille 2026–2028.
Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen on tyytyväinen hankintapäätökseen.
– Ratkaisu turvaa lentosaavutettavuuden pitkäksi aikaa. Joensuun kaupunki toimii kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ostoliikenteen juridisena hankintaosapuolena. Vuosien 2024–2026 ostoliikenne rahoitetaan 100-prosenttisesti valtion budjettirahoituksella, mutta optiovuosien rahoituksesta ei ole vielä päätöksiä. Yhteistyö Traficomin kanssa on ollut erinomaista, Laakkonen sanoo.
– Koko maakunta jatkaa nyt hyvää yhteistyötä Finnairin kanssa. Tavoitteena on saada lennoille mahdollisimman paljon kysyntää ja luoda näin edellytyksiä tulevaisuuden kaupalliselle lentotoiminnalle, toteaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen.
– Saavutettavuus lentäen on alueemme yrityksille ja uusien investointien saamisen kannalta keskeinen asia. Nyt toiveena on, että kaikki käyttävät Joensuun lentoja aktiivisesti ja käyttöasteet saadaan korkeaksi, kertoo Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tehnyt julkisen tarjouskilpailun päätökset reittilentoliikenteen hankkimiseksi valtion tukemana Helsingin ja viiden maakuntalentoaseman välille. Finnair voitti kilpailutuksen kaikilla reiteillä. Lentojen on tarkoitus jatkua nykyisen sopimuskauden päätyttäessä huhtikuun lopusta alkaen.
Säännölliset reittilennot kilpailutettiin Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin, Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren sekä Helsingin ja Kemi-Tornion lentoasemien välille ajalle 29.4.2024–28.3.2026.
Kilpailutukseen tuli tarjouksia neljältä lentoyhtiöltä: Finnair Oyj, DAT A/S, NyxAir OÜ ja Regourd Aviation - Fly Amelia'lta. Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin ja Kokkolan reitit saivat kolme tarjousta ja Kemin reitti kaksi. Kilpailutuksen ratkaisuperusteena oli hinta kaikkien tarjouspyynnön asettamien vaatimusten täyttävien tarjoajien kesken. Finnairilta saatujen tarjousten hinta oli 35,7 miljoonaa euroa arvonlisäverollisena.
"Olemme tehneet hankintapäätöksen ja aloitamme sopimusneuvottelut Finnairin kanssa. Neuvottelut pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman pian ja lennot alkamaan suunnitellusti 29.4.2024", kertoo johtaja Pipsa Eklund.
"Jokaiselle yhteydelle on määritelty palvelutasoksi keskimäärin 10 edestakaista lentoa viikossa. Alueet ovat voineet painottaa lentoja hieman eri ajankohtiin, joten viikoittainen lentomäärä voi hieman vaihdella. Aikataulut on suunniteltu alueilla vastaamaan alueiden tarpeita", Eklund sanoo.
Sopimukseen tulee optio, joka voi olla kestoltaan korkeintaan 23 kuukautta. Päätökset option käytöstä tehdään vuonna 2025.
Tehty kilpailutus perustuu eduskunnan myöntämään määrärahaan lentoliikenteen ostoihin ja aiempaan vuonna 2020 tehtyyn väliaikaiseen ratkaisuun, jolla pyritään kaupunkien kanssa uudelleen rakentamaan markkinaehtoinen lentoliikenne viidelle lentoasemalle kohti koronapandemiaa edeltävää tasoa.
Vuoden 2023 syyskuussa hallituksen budjettiriihessä päätettiin 38 miljoonan euron määräraha maakuntalentojen hankkimiseksi maaliskuuhun 2026 asti ja Porin ja Helsingin välisen yhteyden tukemiseksi vuonna 2025.
Traficom on asettanut julkisen palveluvelvoitteen reittiväleille.
Hankintapäätös 16.1.2024: Viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutus
Lisätietoja:
johtaja Pipsa Eklund, pipsa.eklund@traficom.fi, p. 029 534 5396
Kansainvälisesti otsikoihin nousevat uutiset ilmailun onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista muistuttavat ilmailun ammattilaisia ja matkustajia siitä, että turvallisuus tehdään joka päivä kovalla työllä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päivittänyt Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykymittariston, jolla seurataan turvallisuudelle asetetun korkea tason saavuttamista. Mittareita on muun muassa kiitotieturvallisuuteen vaikuttaville tekijöille, kuten inhimillisille virheille ja häiriötekijöille rullauksen tai kiitotielle siirtymisen yhteydessä.
Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykymittariston päivitys pitää sisällään priorisoidut kansallisen tason mittarit ja tavoitteet, joilla varmistetaan, että Suomen ilmailun turvallisuus ja suorituskyky pysyvät tavoitellulla, korkealla tasolla. Mittaristo velvoittaa niin Traficomia kuin ilmailuorganisaatiota.
"Suorituskyvyn mittareiden ja tavoitteiden määrittely, niiden seuranta ja tulosten hyödyntäminen päätöksenteon tukena ovat osa turvallisuuden varmistamista. Tammikuun onnettomuus Tokion Hanedan kentällä ja sitä seurannut laajarunkokoneen tulipalo sekä Alaska Airlinesin painekato koneen rakenteellisen vaurion jatkeena linkittyvät monin tavoin useampaan mittariston teemaan", sanoo johtaja Jari Pöntinen.
Traficom ylläpitää ja kehittää oman suorituskykynsä osa-alueita. Toimijat vastaavat oman toimintansa turvallisuudesta ja turvallisuudenhallintansa suorituskyvystä. Lisäksi Traficom Suomen vastaavana ilmailuviranomaisena valvoo toimijoita riski- ja suorituskykyperusteisesti ja edellyttää toimijoilta sitoutumista ja heidän oman osaamisensa ja toimintansa kehittämistä turvallisen toiminnan varmistamiseksi.
Toimijoiden suorituskyvyn ja toiminnan turvallisuuden on säilyttävä sekä nykytilanteessa että kaikissa organisaation oman toiminnan ja toimintaympäristön muutoksissa.
Tärkeässä osassa on myös turvallisuustiedon vaihto ja yhteistyö kansallisen tason turvallisuudenhallinnassa. Päivittäisessä turvallisuustyössä ilmailun organisaatiot ja viranomaiset hyödyntävät laaja-alaisesti erilaista turvallisuustietoa.
Yksi kriittiseksi tunnistettu osa-alue on kiitotieturvallisuus, jonka aina ajankohtaisia teemoja ovat mm. kiitotieloukkausten (Runway Incursion, RI) riskienhallinta ja turvallisuutta varmistavat suojaukset niin lennonjohdon, lentäjien kuin teknisten ratkaisujen puolelta.
Lisäksi esiin nousevat muun muassa onnistuneen evakuoinnin tärkeys koko miehistön ja matkustajien toiminnan näkökulmasta, lentokoneen rakenteiden ja materiaalien tulenkestävyys sekä tehokkaan pelastuspalvelun merkitys.
Nyt julkaistu päivitys Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykymittaristo on Suomen ilmailun turvallisuusohjelman (FASP) itsenäisesti julkaistava liite 2. Päivityksessä on otettu huomioon toimijoilta saadut kommentit ja palaute.
Lisätiedot:
Suomen ilmailun turvallisuusohjelma, -suunnitelma ja suorituskykymittarit
johtaja, Jari Pöntinen, jari.pontinen@traficom.fi, p. 029 534 6071
johtava asiantuntija, FASP-koordinaattori, Heli Koivu, heli.koivu@traficom.fi, p. 029 534 6200
Monen uuden vuoden juhlintaan kuuluu ilotulitteet. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom haluaa muistuttaa, että lentoasemien ja lentopaikkojen läheisyydessä ilotulitteiden ampumista tulee välttää. Osa ilotulitteista voi nousta hyvinkin korkealle ja liian lähelle joutuessaan haitata laskeutuvan tai nousevan lennon turvallisuutta. Ilotulite voi hetkellisesi sokaista lentäjän ja häiritä keskittymistä.
Lentoasemien ja lentopaikkojen läheisyydessä tulee harkita tarkkaan, onko ilotulitteiden käyttö turvallista. Ilmailulain mukaan toiminta, joka aiheuttaa lentoliikenteelle vaaraa tai häiritsee lentoliikenteen sujuvuutta, on kielletty.
"Lentohenkilökunnan tehtävä on varmistaa lennon turvallisuus kaikkina hetkinä. Lentäjä voi hetkellisesti sokaistua tai säikähtää ilotulitetta, mikä vaikeuttaa lentäjän keskittymistä. Kun lennetään matalalla, lentäjän pimeänäkökyvyn säilyminen on välttämätöntä. Pahimmillaan esimerkiksi kriittinen pelastusoperaatio voi keskeytyä ja avunsaanti viivästyä", sanoo ylitarkastaja Veli-Matti Sääskilahti.
Itse lentoasemilla tai -paikoilla ilotulitteita ei saa ampua, ja ilotulitteiden käyttöä niiden läheisyydessä tulee välttää erityisesti kiitoteiden suuntaisilla alueilla. Ilotulitteen ja lentokoneen kohtaaminen voi olla riski lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana.
Ilotulitteiden ampumiseen liittyviä rajoituksia ja kieltoja lentoasemien sekä lentopaikkojen ympäristössä voi tarkastella esimerkiksi Traficomin ilmatilasovelluksen avulla valitsemalla valikosta näkyviin UAS-ilmatilavyöhykkeet:
Traficom saa vuosittain muutamia turvallisuuspoikkeamailmoituksia ilma-aluksen ja ilotulitteen kohtaamisesta.
On hyvä myös muistaa, jos on matkustamassa uudenvuoden viettoon lentämällä, ettei ilotulitteita tai tähtisädetikkuja voi ottaa lentokoneeseen mukaan ollenkaan, ei edes ruumaan.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Veli-Matti Sääskilahti, veli-matti.saaskilahti@traficom.fi, p. 029 534 6064
Lue myös:
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): Ilotuliteohjeet
Poliisi: Ilmoita ilotulitusnäytöksestä
Pelastustoimi: Ilotulitus
Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa ilmoitti heinäkuussa aloittavansa suorat reittilennot Münchenin ja Oulun välillä joulukuussa 2023. Ensimmäinen lento laskeutui Oulun lentoasemalle 16.12. ja Saksasta saapuneet matkustajat otettiin vastaan juhlallisin menoin.
Ensilennon avajaistilaisuudessa Oulun kaupungin puheenvuoron käyttänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä kertoi suoran lentoyhteyden avaavan uuden luvun alueen kehityksessä. Vehkaperä painotti yhteyden tukevan Oulun matkailun määrätietoista kasvua sekä lisäävän alueemme saavutettavuutta. Vehkaperä kiitti puheessaan Lufthansaa luottamuksesta Oulua kohtaan.
”On hienoa saada Lufthansan kaltainen toimija Ouluun. Oulun kaupunki on erittäin sitoutunut työhön saavutettavuuden parantamiseksi ja lentoliikenteen kehittämiseksi. Toimivat yhteydet edistävät alueen elinvoimaa, elinkeinoelämää sekä matkailua. Kiitän myös Finaviaa tiiviistä ja hyvästä yhteistyöstä”, Vehkaperä sanoo.
BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula kertoo, että yhteyden avaamisen taustalla on pitkäjänteinen työ.
”Alueen toimijat ovat tehneet määrätietoista yhteistyötä uusien reittiavausten eteen ja nyt saamme todistaa ensimmäistä avausta. Lisää yhteyksiä tarvitaan ja töitä niiden eteen tehdään. Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari ja BusinessOulun yhteyspäällikkö Juuso Rönnholm ovat tiiviisti luoneet kontakteja lentoyhtiöihin ja käyneet neuvotteluita viime aikoina. Tätä työtä on alueen laajan verkoston avulla tuettu ja tuetaan. On hienoa saada tehdä yhteistyötä Lufthansan kanssa”, Ala-Mursula sanoo.
Avajaistilaisuudessa myös puhunut Kivisaari toteaa, että uusi lentoyhteys on erinomainen avaus, sillä Saksa on tärkeä maa Oulun seudun matkailun kannalta.
”Merkittävä osa alueen ulkomaisista matkailijoista tulee jo nyt Saksasta. Uusi reitti tukee loistavasti tätä kehitystä ja olemme tehneet paljon töitä kansainvälisen matkailun lisäämisen eteen”, Kivisaari sanoo.
Edestakaiset reittilennot Münchenin ja Oulun välillä operoidaan keskiviikkoisin ja lauantaisin. Talven reittilennot lennetään toistaiseksi maaliskuun loppuun asti, mutta lentojen jatkumisesta odotetaan päätöksiä.
”Tavoitteemme on, että Oulu–München-reitistä tulisi ympärivuotinen, pysyvä yhteys. Lufthansa ei ole tehnyt asiassa vielä päätöksiä, ja pyrimme totta kai edistämään asiaa osaltamme. Jatkopäätösten kannalta olennaista on lentojen kysyntä. Nyt on tärkeää, että reittiä käytetään, jotta voimme jatkossakin hyödyntää suoria yhteyksiä Euroopasta ja saamme Oulun lentokentälle kaivattua kilpailua”, Kivisaari jatkaa.
Kaivattu suora yhteys Keski-Eurooppaan
Saksan suurimpiin kaupunkeihin lukeutuva München toimii merkittävänä liikenteen solmukohtana. Münchenin lentoasema, Franz Josef Straußin lentoasema, on Saksan toiseksi suurin ja Euroopan seitsemänneksi suurin lentoasema, josta on hyvät jatkolentoyhteydet ympäri maailmaa niin liikematkustajille kuin vapaa-ajan matkailijoille. Kaupungista on myös erinomaiset yhteydet rautateitse Saksan muihin suuriin kaupunkeihin sekä muualle Keski-Eurooppaan.
Oululaisten vapaa-ajan matkailijoiden näkökulmasta Baijerin alue on monipuolinen: alueelta löytyy alppimaisemia, linnoja ja tunnelmallisia kyliä. München on matkakohteena tunnettu muun muassa joulutoreistaan ja tapahtumistaan, kuten vuotuisesta Oktoberfest-olutjuhlasta, sekä jalkapallojoukkue FC Bayern Münchenistä. Alpeillekin on kaupungista vain parin tunnin junamatka.
München on myös merkittävä kansainvälinen liike-elämän keskus. Münchenin seudulla sijaitsee lukuisia kansainvälisiä suuryrityksiä, esimerkiksi BMW:n, Siemensin ja Allianzin sekä Microsoftin Euroopan pääkonttorit. Uusi reitti tarjoaa kilpailukykyä lisääviä mahdollisuuksia alueilla toimiville yrityksille myös lentorahdin osalta.
Lisätietoja:
Mirja Vehkaperä 050 512 1949
Juha Ala-Mursula 040 559 7020
Yrjötapio Kivisaari 040 826 7094
Juuso Rönnholm 050 574 1504
Liitteenä olevat kuvat ovat asian uutisoinnin yhteydessä vapaasti käytettävissä. Kuvat: Marko Sulonen
Dronen lennättämiseen on tulossa muutoksia vuoden 2024 alussa, kun droneasetuksen siirtymäkausi päättyy. Muutokset koskevat lähes kaikkia lennättäjiä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on laatinut testin, jolla voit alustavasti selvittää, missä ja millä edellytyksillä voit lennättää jo ostettua tai hankinnassa olevaa dronea vuoden vaihteen jälkeen.
Droneja lennätetään eri kategorioissa. Yleisimmin lennätetään avoimessa kategoriassa, joka on nimensä mukaisesti avoin kaikille, eikä edellytä esimerkiksi maksullista toimintalupaa. Avoin kategoria jakaantuu kolmeen eri alakategoriaan A1, A2 ja A3. Jokaisessa alakategoriassa on omat sääntönsä ja rajoituksensa lennättämiseen.
Vuoden 2024 alusta uusien, markkinoille saatettavien dronejen tulee olla varustettu C-luokituksesta kertovalla merkinnällä, jotta niitä voidaan käyttää avoimessa kategoriassa. Asetus mahdollistaa kuitenkin jo käytössä olevan tai markkinoille saatetun dronen käytön jatkossakin.
"Jo käytössä olevaa dronea voi siis edelleen lennättää, mutta tietyissä tapauksissa kannattaa huomioida sallitun toimintaympäristön muutos, eli ilman C-merkintää olevaa, 250 g ja enemmän painavaa dronea voi lennättää jatkossa vain A3-alakategoriassa. Tämä tarkoittaa mm. lennättämistä vähintään 150 metriä asuin-, liike-, teollisuus- tai virkistysalueilta ja verkkoteoriakokeen suorittamista", kertoo ylitarkastaja Mikko Liukkonen.
Myös kaupan hyllyllä oleva, myyntiin asetettu tuote on jo saatettu markkinoille. Markkinoille saattaminen tarkoittaakin tuotteen asettamista saataville markkinoilla ensimmäistä kertaa.
"Kuluttajan voi olla vaikea varmistua, milloin varsinainen markkinoille saattaminen tapahtuu. Esimerkiksi 2024 valmistettu drone ei voi olla saatettu markkinoille vuoden 2023 aikana. Vastuu asiassa on kuitenkin myyjällä, eli kuluttajalle tulee käydä selväksi dronen käyttömahdollisuudet", tarkentaa Liukkonen.
Operaattoriksi rekisteröitymiseen ei tule muutoksia vuoden vaihteessa. Käyttäjän tulee rekisteröityä operaattoriksi, jos drone painaa 250 g tai enemmän tai se on varustettu kameralle tai muulla henkilötietojen tallennukseen kykenevällä anturilla jollei kyseessä ole leludrone.
Droneihin tarkoitettuja C-luokituksia on tällä hetkellä seitsemän erilaista:
C1-luokitus mahdollistaa jo 900 g painoisen dronen käyttämisen A1-alakategoriassa, edellytyksenä on operaattoriksi rekisteröitymisen lisäksi ohjaajalle pakollinen A1/A3-pätevyys, jonka voi suorittaa verkkoteoriakokeena. Yli 25 000 suomalaista onkin jo tähän mennessä suorittanut kokeen.
Traficom on laatinut testin, jolla voit alustavasti selvittää, missä ja millä edellytyksillä voit lennättää jo ostettua tai hankinnassa olevaa dronea vuodenvaihteen jälkeen.
"Tarkasta ja varmistu kuitenkin aina tarkemmista säännöistä droneinfo.fi-sivustolla", painottaa Liukkonen.
Löydät testin droneinfo.fi-sivustolta.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Mikko Liukkonen, mikko.liukkonen@traficom.fi, p. 029 534 5365
johtava asiantuntija Olli Ahtola, olli.ahtola@traficom.fi. p. 029 534 5366
droneinfo.fi
Sovellettavat säädökset:
Asetus (EU) 2019/947
Asetus (EU) 2019/945
Kootusti:
Lennättäminen avoimessa kategoriassa 1.1.2024 jälkeen
Rekisteröidy operaattoriksi
Valtion tukemien maakuntalentojen tavoitteena on ollut markkinaehtoiseen reittilentoliikenteeseen paluu koronan romahdutettua kysynnän. Palautuminen on ollut melko hidasta, ja hallitus on päättänyt tukea lentoja maaliskuuhun 2026 asti. Matkustajamäärissä on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana merkittävää kasvua, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista. Vuonna 2023 valtion keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on ollut 100 euroa, kun se vuosi aiemmin oli vielä 280 euroa.
Valtio on tukenut väliaikaisesti reittilentoja Helsingistä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentokentille vuodesta 2021 lähtien. Viimeisin kilpailutettu kausi alkoi Finnairin kanssa lokakuun lopussa 2022 ja päättyi heinäkuussa 2023. Tämän jälkeen alkoi optiokausi, joka päättyy 28.4.2024. Traficomin julkaisemat tilastotiedot lennoista perustuvat varsinaisen kauden lukuihin.
Valtio on tukenut myös viidestä muusta maakuntakentästä poikkeavin järjestelyin lentoja Savonlinnan kentälle, ja tilastotarkastelussa mukana on myös Savonlinnan yhteys. NyxAir OÜ:n lentämät lennot päättyivät 5.10.2023, ja BASe Airlines aloittaa lennot uudelleen 13.11.2023.
Valtion tuki on ollut päättyneellä kaudella noin 11,5 miljoonaa euroa. Lentokohtaisten tukien suuruus vaihtelee reiteittäin perustuen kilpailutuksessa tarjottuihin hintoihin ja matkustajamääriin. Lentoliikenteessä polttoaineen hinnalla sekä konekustannuksilla on merkittävä rooli. Lentokohtainen valtion tuki on alentunut edelliseen kauteen verrattuna.
Lentomatkustajamäärät ovat kasvaneet viime kaudella, minkä seurauksena matkustajaa kohden laskettu tuen määrä on pienentynyt aiemmasta. Kaikkien reittien keskimääräinen tuki matkustajaa kohden laskettuna on 100 €, kun edellisellä kaudella se oli vielä 280 €. Matkustajaa kohden lasketut tuet ovat korkeimmat Savonlinnan reitillä ja alhaisimmat Joensuun reitillä johtuen pitkälti koneiden täyttöasteiden eroista sekä tarjouskilpailussa tarjotuista hinnoista.
|
Lentojen hankintahinta, € |
Valtion tuki lentoa kohden, € |
Valtion tuki matkustajaa kohden, € |
|||||||
Reitti |
2021 |
2022 |
10/2022-7/2023 |
2021 |
2022 |
10/2022-7/2023 |
2021 |
2022 |
10/2022-7/2023 |
|
Joensuu |
2 765 134 |
3 079 647 |
1 719 938 |
3 677 |
3 724 |
2 153 |
332 |
278 |
61 |
|
Kajaani |
3 226 336 |
4 224 062 |
3 081 143 |
4 696 |
5 507 |
4 186 |
199 |
229 |
109 |
|
Jyväskylä |
1 398 255 |
1 446 119 |
1 624 756 |
2 432 |
3 006 |
2 907 |
677 |
606 |
123 |
|
Kemi-Kokkola-kolmiolento |
4 849 406 |
5 692 519 |
4 548 504 |
3 474 |
3 429 |
4 778 |
237 |
274 |
105 |
|
Savonlinna |
34 0276 |
795 200 |
481 822 |
1 933 |
1 235 |
1 882 |
630 |
636 |
420 |
|
Kaikki yht. |
12 579 407 |
15 237 547 |
11 456 163 |
3 508 |
3 480 |
3 469 |
264 |
282 |
100 |
Taulukko 1. Lentojen hankintahintojen ja keskimääräisen tuen kehitys vuosina 2021–2023.
"Lentomatkojen kysyntä on lisääntynyt, mutta yksin markkinaehdoin näiden reittien palveluiden tuottaminen ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Täyttöasteiden tulisi olla korkeammat, jotta lippujen myyntituotot kattaisivat aiheutuvat kulut ja olisivat lentoyrityksille kannattavia. Kuluneella kaudella täyttöasteet ovat parantuneet aiempaan verrattuna", kertoo johtaja Pipsa Eklund.
Erittäin vajaita, alle 25 %:n täyttöasteisia lentoja, oli tällä kaudella kuitenkin vielä viidesosa kaikista lennoista. Täyttöasteet vaihtelevat Savonlinnan yhteyden merkittävän vajaasta (12 %), Jyväskylän vajaisiin (34 %) sekä täydehköihin Kemi-Kokkolan kolmiolentojen (61 %), Kajaanin (56 %) ja Joensuun (51 %) lentoihin.
|
Joensuu |
Jyväskylä |
Kajaani |
Kemi |
Kokkola |
Kolmiolennot: Kemi-Kokkola |
Savonlinna |
|
Matkustajia yhteensä |
28 117 |
13 205 |
28 232 |
27 129 |
17 845 |
43 338 |
1 146 |
|
Täyttöasteen keskiarvo |
51 % |
34 % |
56 % |
41 % |
27 % |
66 % |
12 % |
|
Lentojen määrä |
799 |
559 |
736 |
963 |
955 |
952 |
256 |
|
Matkustajia lennolla, keskiarvo |
35 |
24 |
38 |
28 |
19 |
46 |
4 |
Taulukko 2. Maakuntalentojen matkustajamäärät, täyttöasteen keskiarvo, lentojen määrä ja keskiarvo matkustajamäärästä kaudella 10/2022–7/2023.
Jyväskylän lennoista 46 %:lla on ollut yli puolet istuimista tyhjinä siten, että merkittävän vajaita koneita on ollut kaikkiaan 34 % lennoista. Kajaanin ja Joensuun lennoista neljännes on ollut täydehköjä ja neljännes täysiä. Kajaanilla merkittävän vajaita on ollut vain joka kymmenes lento.
Kolmiolentojen tarkastelussa Kemin ja Kokkolan yhteislukuna 46 % lennoista on ollut täysiä ja 28 % täydehköjä. Savonlinnan lennot ovat olleet 99-prosenttisesti vajaita siten, että 91 % on ollut merkittävän vajaita ja 8 % vajaita lentoja.
"Maakuntalennoilla on tyypillistä, että alkuviikosta alueelta lähdetään maailmalle ja loppuviikosta palataan takaisin, jolloin koneiden saaminen täyteen päivän edestakaisilla lennoilla on joskus haasteellista", Eklund toteaa.
Lisätietoja:
Tilastietoja tuetuista maakuntalennoista 10/2022 - 7/2023
johtaja Pipsa Eklund, pipsa.eklund@traficom.fi, p. 029 534 5396
Lue myös:
Viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutus on käynnistynyt (27.10.2023)
BASe Airlines aloittaa Helsinki–Savonlinna-reittilennot 13.11.2023 – sopimus vuoden 2025 loppuun (3.10.2023)
Viiden maakuntakentän lentoliikenne valtion tukemana jatkuu huhtikuulle 2024 asti (20.3.2023)
Biopohjaisista kestävästi tuotetuista raaka-aineista valmistetut lentopolttoaineet ovat tärkeässä roolissa, kun lentoliikenne tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksestä. Biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden kysyntä ja tarjonta ovat kiihtyvässä kasvussa. Myös synteettiset polttoaineet nähdään olennaisena osana lentoliikenteen käyttövoimien tulevaisuutta.
Lentoalalla keskeisiä päästövähennyskeinoja ovat lentämisen vähentäminen, lentokaluston ja operaatioiden tehostaminen sekä siirtyminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Sähköistyminen ja vetyteknologia voivat vähentää lentojen päästöjä pitkällä tähtäimellä erityisesti lyhyemmillä matkoilla, mutta isossa kuvassa nestemäiset biopohjaiset tai synteettiset lentopolttoaineet ovat avain päästöjen nopeaan vähentämiseen.
”Biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden etu on, että niitä voidaan sekoittaa jo tänä päivänä fossiilisen lentopetrolin sekaan ja näin vähentää toiminnan päästöjä muuttamatta kalustoa tai infrastruktuuria. 2030-luvulla myös 100-prosenttisten biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden käyttö mahdollistuu”, painottaa ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen Traficomista.
Trafcomin tuoreessa selvityksessä kuvataan biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden käyttöä lentämisessä, sen edellytyksiä, mahdollisuuksia, vaatimuksia ja kehitysnäkymiä.
Keskeisiä toimia biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön kannustamisessa ovat globaalisti CORSIA-järjestelmä, Yhdysvalloissa verohyvitykset ja Euroopassa uusiutuvan energian direktiivi, ReFuelEU Aviation -asetus, EU:n päästökauppa ja EU-taksonomia. Myös useat valtiot kannustavat eri tavoin kestävien lentopolttoaineiden käyttöön.
”ReFuelEU Aviation -asetuksen mukainen jakeluvelvoite tähtää siihen, että 70 % EU:n lentoasemilla jaelluista lentopolttoaineista olisi kestäviä lentopolttoaineita vuoteen 2050 mennessä. Tämä on todella kunnianhimoinen tavoite, mikä edellyttää laajaa yhteistyötä kaikilta alan toimijoilta”, arvioi Pöntinen.
Biopohjaiset kestävät lentopolttoaineet ovat osa kestäviä lentopolttoaineita, ja niitä voidaan valmistaa käytetystä paistorasvasta, eläinrasvoista, syömäkelvottomista energiakasveista, maa- ja metsätalouden tähteistä, yhdyskuntajätteen bio-osuudesta ja levistä. Näille polttoaineille on määritetty kestävyyskriteerit, ja ne eivät saa kilpailla mm. ruuantuotannon kanssa.
Suomalaiset toimijat pitävät tärkeänä, että myös Suomessa olisi kestävien lentopolttoaineiden tuotantoa ja jakelua. Huolena on, että nopeasti kasvava markkina voi tuoda mukanaan haasteita kestävyyden varmentamisessa.
Selvityksestä ilmenee, että EU:ssa arvioidaan kestävästi tuotettujen biopohjaisten raaka-aineiden riittävän ReFuelEU Aviation -asetuksen tavoitteisiin vastaamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävää panosta myös synteettisten lentopolttoaineiden valmistukseen, joiden valmistukseen myös Suomi nähdään potentiaalisena.
”Kestävien lentopolttoaineiden yleistyminen edellyttää huomattavat määrät teollisia investointeja. Arvioiden mukaan pelkästään Euroopassa tarvitaan yli 200 uutta kestävien lentopolttoaineiden tuotantolaitosta, jotta voidaan vastata vuoden 2050 kysyntään”, sanoo selvityksessä projektipäällikkönä toiminut Riku Huhta Destialta.
Selvityksen toteutti Traficomille Destia Oy.
Biopohjaiset kestävät lentopolttoaineet – mahdollisuudet, vaatimukset ja kehitysnäkymät
Lisätietoja:
johtaja Jari Pöntinen, jari.pontinen@traficom.fi, p. 029 534 6071
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisee laajasti tilastoja eri liikennemuodoista. Miltä näyttää tieliikenteen, ilmailun ja veneilyn turvallisuustilanne Suomessa tilastojen valossa? Ovatko moottoripyöräonnettomuudet kasvussa? Miten veneilyturvallisuus ja rekisteröityjen veneiden määrä on kehittynyt? Onko ilmailun turvallisuus edelleen korkealla tasolla?
Kutsumme median edustajat Traficomin taustoittavaan mediatilaisuuteen torstaina 2.11. klo 9–10.30. Asiantuntijat kertovat Traficomin tuottamista liikenteen tilastoista, niiden hyödyntämisestä sekä analyyseja ja tilastoja sisältävästä tieto.traficom.fi-sivustosta. Lisäksi kuullaan katsaukset tieliikenteen, veneilyn ja ilmailun turvallisuudesta.
Median edustajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille.
Tilaisuus järjestetään verkkotilaisuutena. Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 1.11. klo 12.00.
Lähetämme osallistumislinkin osallistujille ennen tilaisuutta.
Voit jakaa tätä kutsua kollegoillesi toimituksessa.
Tervetuloa mukaan!
Lisätietoja:
viestintäasiantuntija Taru Kokkonen, taru.kokkonen@traficom.fi
viestintäasiantuntija Anne Lappalainen, anne.lappalainen@traficom.fi