Historialliseksi luonnehdittu SOTE-ratkaisu on vasta raamit, itse taulu on vielä maalaamatta. Jos SOTE-uudistuksen sisällön luomisessa onnistutaan, mahdollistaa se osaltaan Suomen kestävyysvajeen paranemisen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Uudistukselle asetettu huikea aikataulu ei saa tärvellä lopputulosta; esimerkiksi terveyserojen kaventaminen ei onnistu hätäratkaisuilla, joiden vaikutukset saattaisivat kääntyä päinvastaisiksi. Uudistus ei saa vesittyä toimimattomaksi ja kalliiksi apparaatiksi. Mikä on yksityisen palveluntuottajan rooli – tarvitaanko meitä onnistuneen SOTE-uudistuksen toteuttamiseen?
Ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin on nyt jos koskaan kiinnitettävä huomiota. Suomen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista, ellei työikäisten ihmisten työkykyä sekä lasten, nuorten ja ikäihmisten toimintakykyä pidetä yllä – siihen tarvitaan ammattihenkilöstön kuntoutusosaamista, ennaltaehkäisevää ohjausta sekä ihmisten vastuun ottamista omasta terveydestään. Lasten ja nuorten kunto on rapautunut liikkumattomuuden ja lihavuuden vuoksi. Työikäisten terveyden ylläpito vaatii oikea-aikaisia toimia työssäpysymisen edistämiseksi. Ikäihmisille on tarjottava kuntouttavaa hoitoa toimintakyvyn ylläpitämiseksi, kotona asumisen mahdollistamiseksi mahdollisimman pitkään. Toimet, joilla nyt luodaan puitteet ennaltaehkäisevään työhön poikivat tulevien vuosien aikana positiivisen sadon hyvinvoivina kansalaisina ja pienempinä sairauskuluina.
Kuntalaisella on oltava mahdollisuus valita palveluntuottajansa. SOTE-uudistuksessa on erotettava terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat. Kuka terveyspalvelut järjestää ja kuka tuottaa - toteutuuko aito monituottajamalli? Aito asiakaslähtöisyys on sitä, että kuntalaisella on todellinen mahdollisuus hankkia palvelunsa niin halutessaan myös yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Asiakas osaa itse päättää ja tehdä järkeviä valintoja myös terveyspalveluja hankkiessaan. Tämä onnistuu esim. siten, että kuntalaisille annetaan palveluseteli, jolla he itse hankkivat palveluntuottajansa joko julkiselta tai yksityiseltä puolelta. Terveessä kilpailussa säilyy asiakkaan valinnanvapaus ja kilpailevat markkinat karsivat turhia päällekkäisyyksiä. Viranomaisten tehtävä on valvoa laatua esim. asettamalla selkeä laatustandardi tuotetulle palvelulle.
SOTE-uudistuksen myötä ollaan purkamassa monikanavaista rahoitusta. Miten rahoitusta aiotaan uudistaa? Kannattaako toimivaa Kela-korvausjärjestelmää romuttaa ja onko joku jo osannut arvioida romuttamisen seuraukset? Onko arvioitu terveyskeskuksiin hakeutuvien asiakkaiden vyöry järjestelmän romuttamisen jälkeen? Ennen Kela-korvausjärjestelmän purkamista on tiedettävä, mikä on se järjestelmä, joka toimisi yhtä tehokkaasti ja olisi kansantaloudellisesti yhtä kustannustehokas. Maksaahan asiakas nyt itse 80 % esim. fysioterapiasta ja lopusta 20 prosentista asiakkaat ja työnantajat maksavat puolet ja toinen puoli kustannetaan julkisin varoin. Kela-korvausta saava asiakas on jo vuosikymmenien ajan osannut valita itse palveluntuottajansa. Kela-korvausta hyödyntävät pääosin työikäiset työkuntonsa ylläpitämiseen ja ikäihmiset turvatakseen toimintakykynsä. Jos kaikki nämä ihmiset joutuisivat turvautumaan julkisen sektorin palveluihin, merkitsisi se vääjäämätöntä jonojen ja kustannusten kasvamista sekä työvoiman lisäämistarvetta julkisella puolella. Siihen ei liene varaa nyt.
On erittäin tärkeää, että julkisten palveluiden kustannusrakenne ja hinnat lasketaan ja julkaistaan, jotta niitä voidaan verrata yksityisiin ja kolmannen sektorin tuottamiin palveluihin. Tämän jälkeen SOTE-alueilla voidaan tehdä todellisiin laskelmiin perustuvia päätöksiä siitä, keneltä palvelut hankitaan kustannustehokkaimmin. Tämä osaltaan velvoittaa myös yksityiset palveluntuottajat tarkistamaan hintojaan. Asiakkailla ja veroja maksavilla kuntalaisilla on oikeus tietää palvelujen todelliset hinnat. Ja lopuksi: Tullaanko palveluntuottajat kilpailuttamaan SOTE-alueilla tasa-arvoisesti?
Lisätiedot: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen, 040 749 8706 [email protected] ja puheenjohtaja Tuula Mustonen, 0400 200 403, [email protected]
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset Fysi ry on valtakunnallinen, vuonna 1972 perustettu edunvalvontajärjestö, johon kuuluu noin 700 yritystä eri puolilta Suomea. FYSI ry:llä on 610 laitosluvalla toimivaa jäsentä ja 90 ammatinharjoittajajäsentä, jotka tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille eli toimipiste löytyy Suomen joka kunnasta läheltä jokaista ihmistä. Valtaosa FYSI ry:n jäsenyrityksistä on pieniä, naisvaltaisia, keskimäärin 3 hengen yrityksiä, jotka työllistävät ja tuottavat verotulot Suomeen. Toimialamme yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan täydentäneet julkista terveydenhuoltoa tuottamalla lähipalveluna mm. vaativia vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. 80 % kaikesta fysioterapiasta tuotetaan näissä yksityisissä fysioterapiakeskuksissa, joissa on tarjolla merkittävää alan erikoisosaamista entistä paremmin kansalaisten hyödynnettäväksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1