Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa niiltä perheiltä, joissa toinen vanhemmista on perhevapaalla tai työttömänä. Lisäksi tarveharkintaa aletaan soveltaa myös monien muiden perheiden kohdalla. Koska subjektiivinen päivähoito-oikeus edistää naisten työllistymistä, on erityisesti selvitettävä, missä määrin uusi rajaus voi laskea naisten työllisyysastetta.
Lakiesityksen luonnoksessa on käyty pintapuolisesti läpi muutamia sukupuolivaikutuksia, mutta varsinainen sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt puutteelliseksi. Lakiesityksen luonnoksessa todetaan, että pääasialliset säästöt saadaan henkilökuluja leikkaamalla, mikä tarkoittaa naisvaltaisella alalla pääasiassa naisten työpaikkojen menetystä, heidän osa-aikaisten työsuhteidensa lisääntymistä ja siten ansiotulojen laskua. Toinen säästökohde on tilojen kulut, mikä käytännössä tarkoittaa päiväkotien sulkemista. Valmistelussa on siis huomattu negatiivinen vaikutus päiväkotityöntekijöiden työllisyyteen, mutta ei laajempaa vaikutusta naisten työllisyyteen.
Osa-aikatyötä tekevien ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien vanhempien kohdalla täysipäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeellisuus tultaisiin jatkossa arvioimaan tapauskohtaisesti. Harkinnanvaraisuus koskee myös freelancereita ja muita itsensätyöllistäjiä. Tilastokeskuksen mukaan 15-64-vuotiaista työssäkäyvistä naisista vain 67,9 % on vakinaisessa täysipäiväisessä työssä (miehistä 81.5 %, työvoimatutkimus 2014), joten työsuhteeseen liittyvät rajaukset koskevat erityisesti naisia. Koska perhevapaat jakautuvat hyvin epätasaisesti, päivähoito-oikeuden rajaus perhevapaan perusteella vaikuttaa eniten naisten työllistymismahdollisuuksiin ja jaksamiseen. Vuonna 2014 kotihoidontuella lapsia hoiti isä vain 5,7 %:ssa tukea käyttävistä perheistä.
Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa säästösyistä, mutta on epäselvää, toteutuvatko kaikki suunnitellut säästöt. Kuntaliitto on arvioinut, että hallituksen arvioimat säästövaikutukset ovat epärealistisia.
On välttämätöntä, että muutoksen sukupuolivaikutukset arvioidaan huolellisesti ennen lakiesityksen lopullista muotoilua. Suomalaisella varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lasten eriarvoisuuden tasaajana, siksi lakiesitykselle tarvitaan myös lapsivaikutusten arviointi.
Lisätietoja: pääsihteeri Johanna Pakkanen: +358 50 469 6242, [email protected], www.nytkis.org
Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Kristillisdemokraattiset Naiset ry, Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Perussuomalaiset Naiset ry, Sosialidemokraattiset Naiset, Sukupuolentutkimuksen seura ry, Suomen Keskustanaiset ry, Svenska Kvinnoförbundet r.f, Vasemmistonaiset ja Vihreät Naiset ry.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1