Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ei lämpene ajatukselle, että poliisin sijasta syyttäjä johtaisi rikosten esitutkintaa. Syyttäjä johtaa esitutkintaa useissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Suomessa tätä ovat esittäneet muun muassa asianajajat.
– En ole nähnyt yhtään tutkimusta, jossa hyödyt osoitettaisiin. En näe mitään syytä muuttaa hyvin toimivaa järjestelmää, Kolehmainen toteaa.
Kokenut asianajaja Satu Wartiovaara on eri mieltä. Hän sanoo YouTube-haastattelussa, että oikeudenkäynnit ovat yhä monimutkaisempia. Esitutkinnassa tehdään vaativia juridisia ratkaisuja, joilla voi olla suuri merkitys asianomaisten oikeusturvan kannalta, joten syyttäjä olisi parempi taho johtamaan esitutkintaa.
Moni ajattelee, että tietomurtoon vaaditaan erityistä teknistä osaamista. Helpoimmillaan yrityksen tietoihin pääsee kuitenkin käsiksi ilman hakkerointitaitoja – esimerkiksi, jos yritys ei ole vaivautunut vaihtamaan järjestelmien salasanoja tehdasasetuksista.
– Helppoja tietomurron kohteita löytyy vielä niin paljon, että rikollisten ei välttämättä tarvitse pyrkiä niihin, joissa perussuojaukset ovat kunnossa, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sanoo.
Kyberuhat työllistävät myös asianajajia. Jotkut heistä ovat hälytysvalmiudessa 24/7 asiakasyrityksen joutuessa tietomurron kohteeksi.
Kolumnisti Elina Grundström soimii poliittisia virkanimityksiä. Kun puolueiden jäsenmäärä tippuu ja väki vanhenee, nimitykset tehdään yhä harvenevan ja iäkkäämmän piirin joukosta.
Ensi vuoden alussa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana aloittava Grundström pelkää, että esimerkiksi sotessa vaanii hyvä veli -verkostojen pyörittämän korruption vaara: sote-uudistuksesta on tulossa terveys- ja hoiva-alan yrityksille kaikkien aikojen jättipotti, jossa on jaossa miljardeja euroja julkista rahaa.
Janne Laukkanen, Advokaatin päätoimittaja, puh. 040 588 1925, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1