Tänään julkaistun Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksen selvityksen tiivistelmän sekä seminaarin perusteella ammattikorkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden kotimaisten kielten opetuksessa on rutkasti petrattavaa.
Kieliopintojen tarjonnassa on kaksi ongelmaa: kieliopintoja on monessa tapauksessa vaikea mahduttaa tutkintoon ja toisaalta korkeakoulujen tarjonta ei vastaa vaadittavan sujuvan kielitaidon lisääntyvään tarpeeseen*. Vuosi valmistumisensa jälkeen vajaa puolet kansainvälisistä opiskelijoista on Suomessa töissä. Jäämishaluja olisi useammalla ja toisaalta opiskelijoiden laadullisessa työllistymisessä on vielä paljon tehtävää. Opiskelijoiden mielestä yksi merkittävimmistä työllisyyttä edistävistä tekijöistä on riittävä kielitaito.
“Riittävä kielitaito edistää opiskelijan integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan ja edistää myös opiskelijan työllistymistä merkittävästi”, alleviivaa SAMOKin puheenjohtaja Jemi Heinilä. “Kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyden edistämisestä on puhuttu vuosikausia ja kielitaidon merkitys on korkeakouluilla tiedossa. Miksi tieto ei näy opintojen tarjonnassa?”, Heinilä tivaa.
Kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa opiskeleva SAMOKin hallituksen jäsen, kosovolainen Gramoz Shpendi painottaakin: “Paikallisen kielen hallinta edistää opiskelijoiden integroitumista yhteiskuntaan ja edistää myös kohdemaan kulttuurin ja sen väestön ymmärtämistä. Kielenoppimiseen tarvitaan suomalaista sisua, mutta kansainvälisillä opiskelijoilla on haluja jäädä Suomeen ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.”
Suomen tai ruotsinkielisistä koulutusohjelmista valmistuneiden vieraskielisten opiskelijoiden työllistyminen on merkittävästi paremmalla tasolla kuin englanninkielisistä ohjelmista valmistuneiden. Se osoittaa paitsi työnantajien asenneremontin olevan vielä lapsenkengissä, myös kielitaidon tosiasiallista tärkeyttä.
Korkeakoulut ovat myös uuden edessä. Maahantulleista turvapaikanhakijoista lähes neljänneksellä on takanaan korkeakouluopintoja. Tämä osaaminen on mielestämme saatava käyttöön. Koska suurella osalla olennaisempi polku on edetä suomen- tai ruotsinkielisiin tutkinto-opintoihin, korostuu kieltenopintojen tarjonnan tärkeys entisestään. Kieliopintojen integrointi tutkinto-ohjelmiin nopeuttaisi reittejä työelämään ja vähentäisi opiskelijoiden tyhjäkäyntiä ja se palvelisi kansainvälisiä opiskelijoita laajemminkin.
Lisätietoja:
Jemi Heinilä, puheenjohtaja, 050 389 1000, [email protected]
Gramoz Shpendi, hallituksen jäsen, 040 159 6313, [email protected]
Pauliina Savola, kansainvälisten asioiden asiantuntija, 050 389 1012, [email protected]
*
Ammattikorkeakoulujen tarjoamista suomen kielen kursseista 67% järjestetään taitotasolla A1 tai A2. A-tason kieliopinnot tarkoittavat peruskielitaitoa, jolla selviää esimerkiksi kaupassa käynnistä tai arkisesta kuulumisten vaihtamisesta. Vain noin 12% ammattikorkeakoulujen kursseista järjestetään taitotasolla B1 ja B2. Esimerkiksi B2-tason opinnot tarkoittavat, että opiskelija voi osallistua ammattikorkeakouluopintoihin valmentaviin koulutuksiin, joiden tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa korkeakouluopintoihin ja vahvistaa kielitaitoa. Yksikään ammattikorkeakoulu ei selvityksen mukaan tarjoa opintoja taitotasolla C. Työelämä asettaa vaatimustason kuitenkin pääsääntöisesti C-tasolle, eli he edellyttävät jo sujuvaa kielitaitoa - vaikka työtehtävä ei sitä välttämättä vaatisikaan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1