Uuden tietokonesovelluksen avulla sähköyhtiön operaattorit voivat helposti valvoa sähköverkkonsa GIC-tilannetta ja näin ryhtyä tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, jos GIC-virrat kasvavat huomattavasti.
Auringon purkausten aiheuttamat avaruussään myrskyt synnyttävät sähkönsiirtoverkkoihin haitallisia tasasähkövirtoja, ns. GIC-virtoja, joiden seurauksena sähköverkon toiminta voi häiriintyä pahasti. Ilmiö on erityisen merkittävä korkeilla leveysasteilla, kuten Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Kanadalainen “Natural Resources Canada”-instituutti ja Ilmatieteen laitos ovat kehittäneet tietokonesovelluksen, ns. GIC-simulaattorin. Operaattoreilla on mahdollisuus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin verkon toiminnan turvaamiseksi ja laitevaurioiden ehkäisemiseksi, jos GIC-tasot nousevat merkittävästi.
GIC-simulaattori esiteltiin IEEE-järjestön sähköosaston (IEEE Power & Energy Society) yleiskokouksen GIC-asioille omistetussa istunnossa Washington DC:ssä heinäkuussa 2014. Esitys arvioitiin yhdeksi kokouksen parhaista, niin että sille myönnettiin “One of the Prize Conference Papers”-palkinto. Tämä osoittaa, paitsi GIC-simulaattorin merkittävyyttä, myös yleisemmin sitä, että GIC-kysymykset katsotaan nykyisin erittäin oleelliseksi asiaksi sähköverkkojen luotettavan toiminnan kannalta. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu GIC-simulaattorin kehittäminen pelkästä GIC-virtojen seurannasta niiden ennustamisen suuntaan.
GIC-virrat voivat aiheuttaa laajoja sähkökatkoksia
Avaruussää, jonka alkuperä on auringossa tapahtuvissa purkauksissa, synnyttää sähkönsiirtoverkkoihin haitallisia tasasähkövirtoja. Näiden ns. GIC-virtojen (“geomagnetically induced current”) seurauksena sähköverkon muuntajat saattavat kyllästyä, mikä voi johtaa monenlaisiin haittoihin verkon toiminnassa, jopa laajoihin sähkökatkoksiin tai pysyviin muuntajavaurioihin.
Avaruussäähäiriöt ja -myrskyt ovat voimakkaimmat korkeilla leveysasteilla. Niin ollen GIC-virtojen aiheuttama riski on suurin näillä alueilla. On kuitenkin mahdollista, että myös matalammilla leveysasteilla voi olla GIC-virtojen aiheuttamia haittoja. Suurin osa tähänastisesta GIC-tutkimuksesta on tehty Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa GIC-ilmiön tutkiminen aloitettiin jo 1970-luvulla Ilmatieteen laitoksen ja Imatran Voima Oy:n (nykyisin Fingrid Oyj) yhteistyönä. Suomi onkin yksi alan tutkimuksen johtavista maista.
Suomi ja Kanada tiiviissä yhteistyössä
Kanadan “Natural Resources Canada (NRCan)”-instituutti ja Ilmatieteen laitos ovat tehneet maailmanlaajuisestikin merkittävää yhteistyötä GIC-tutkimuksessa jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Kyse on perustutkimuslähtöisestä sovellutusten kehittämisestä, johon ovat tiiviisti osallistuneet myös GIC-kysymyksistä huolestuneet kanadalaiset sähköyhtiöt Hydro One, Manitoba Hydro ja Hydro Quebec. Viimeksi mainittu koki tunnetun ja mittavaa vahinkoa tuottaneen sähkökatkoksen GIC:n aiheuttamana vuonna 1989.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Ilmatieteen laitos (IL) ja “Natural Resources Canada (NRCan)” (Ottawa, Kanada) sekä “Hydro One”- (Toronto, Kanada), “Manitoba Hydro”- (Winnipeg, Kanada) ja “Hydro Quebec”- (Montreal, Kanada) -sähköyhtiöt.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Risto Pirjola, puh. +1-613-8375138, [email protected]
Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede
Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1