ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen pahoittelee sähkömarkkinoilla otettavia lyhytnäköisiä kansallisia irtiottoja, jotka voivat tehdä tyhjäksi eurooppalaisten markkinoiden avoimuuteen ja tehostumiseen tähtäävän kehityksen. Tehokkaasti toimivia markkinoita tavoitellaan EU-kansalaisten hyvinvoinnin ja EU:n kilpailukyvyn takia. Nyt markkinakehitys on lähdössä aivan väärään suuntaan. Etenkin isot jäsenmaat virittävät omia kansallisia markkinasovelluksiaan. Se voi tulla kalliiksi kansalaisille ja elinkeinoelämälle, arvioi Naukkarinen.
Ranskassa tuli heinäkuussa voimaan ns. NOME-laki, jolla pyritään varmistamaan vanhan ydinvoiman hintaetu ranskalaisasiakkaille. Lailla säännellään sähkön asiakashintaa ja rajoitetaan sähkön myymistä Ranskan ulkopuolelle. Samalla rajoitetaan myös ulkopuolisten toimijoiden pääsyä Ranskan markkinoille. Koska keinotekoinen hinta ei mahdollista investointeja sähköntuotantoon, investointien houkuttelemiseksi kehitellään erillistä järjestelmää. Vaikka Ranska ei näe tässä mitään sisämarkkinakehityksen vastaista, johtaa laki markkinoiden osittaiseen eristämiseen ympäröivistä markkinoista ja on Naukkarisen mielestä selvässä ristiriidassa sisämarkkinatavoitteen kanssa.
– Ranskalaisten ratkaisu on siinäkin mielessä kummeksuttava, että vuosi sitten Ranskan, Saksan ja Benelux-maiden sähkömarkkinoiden hinnanmuodostus ja siirtojen hallinta yhdentyivät Pohjoismaisiin markkinoihin.
Myös Iso-Britanniassa kehitys on Naukkarisen mukaan menossa huolestuttavaan suuntaan. Siellä suunnitellaan sähköntuottajille pitkäaikaisia, etukäteen määritetyn kiinteän hintatason turvaavia sopimuksia ja niihin liittyviä syöttötariffeja päästöttömälle tuotannolle – jopa ydinvoimalle. Lisäksi hiilidioksidille suunnitellaan ennalta määritettyä pohjahintaa, joka toteutettaisiin veron avulla.
– Tällaiset kaavailut ovat ristiriidassa EU:n yhteisen markkinoiden ja päästökauppajärjestelmän kanssa. Saksakin voi vielä helposti ajautua omiin kansallisiin ratkaisuihin, kun sen pitää korvata koko ydinvoimatuotanto muilla energialähteillä, toteaa Naukkarinen.
Myös uusiutuvan energian hajanainen tukiviidakko uhka markkinoille
EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimivia avoimia sähkömarkkinoita, joilla on riittävästi siirtokapasiteettia eri jäsenmaiden välillä. Vain sillä voidaan varmistaa, että kaikki uusiutuvalla energialla tuotettava sähkö saadaan tuottajilta kuluttajille.
Ongelmana on Naukkarisen mukaan kuitenkin se, että uusiutuvalle energialle on asetettu erilliset maakohtaiset tavoitteet, ja kaikki 27 EU-maata ovat kukin tehneet omat kansalliset tukijärjestelmänsä. EU on näin hajautunut 27 erilaisin pelisäännöin toimivaan alueeseen. Järjestelmä johtaa helposti siihen, että jäsenmaat alkavat kilpailla investoinneista ja uusiutuvan energian polttoaineista omilla tukijärjestelmillään ja tukitasoillaan.
Asetelma luo tehottomuutta ja lisäkustannuksia. EU-maiden uusiutuvan energian tukijärjestelmät pitäisi nopeasti harmonisoida ja asettaa samalla tavoiteaikataulu sille, missä tahdissa tukia alennetaan ja milloin niistä voitaisiin luopua kokonaan.
– Päästökauppajärjestelmä tukee jo sinällään uusiutuvan energian tavoitteitakin, muistuttaa Naukkarinen.
EU:ssa ei valitettavasti ole selvää kokonaiskäsitystä siitä, mitä päämääräksi julistetuilla energiasisämarkkinoilla tarkoitetaan ja mitä niillä halutaan tavoitella. EU:n pitää laatia sähkön sisämarkkinoista ja niiden kehityksestä oma tiekartta, jossa selkiytetään tavoitteet, arvioidaan nykyiset ongelmat ja sovitaan yhteiset toimenpiteet ja aikataulut asetettujen tavoitteiden savuttamiseksi.
Suomen hallitus voisi arvioida kehitystä ja etsiä ratkaisuja hallitusohjelman mukaan laadittavassa ilmasto- ja energiapoliittisessa EU-strategiassaan, ehdottaa Naukkarinen.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen; puh. 050 60 772
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1