Kylmän maaliskuun johdosta sähkönkulutus kasvoi maaliskuussa lähes 8 prosenttia. Helmikuu oli puolestaan normaalia lämpimämpi ja näin ollen tammi-maaliskuun sähkönkulutus pysyi lähes ennallaan (-0,1 %). Kun ver-tailujaksoksi otetaan viimeiset 12 kuukautta, kulutus on kasvanut 2 prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n (ET) julkistamista ensimmäisen vuosineljänneksen sähkönkulutusluvuista.
Pitkittynyt talvi ja kuiva alkukevät ovat kuluttaneet vesivarastoja. Pohjoismaissa pitkään, jo noin kahden vuoden ajan, vallinnut hyvä vesitilanne on kääntynyt ja vesivarastot ovat nyt vuodenaikaan nähden keskimääräistä matalammat. Tämä näkyy hieman kohonneina sähkön tukkumarkkinahintoina, toteaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
- Kylmä maaliskuu tuntuu sähkölämmittäjän kukkarossa, mutta vastaavasti helmikuu oli normaalia lämpimämpi. Näin sähkölämmittäjän talvikauden kulutus ja sähkölasku pysyvät suunnilleen keskimääräisenä.
- Teollisuuden sähkönkulutus on vähentynyt viimeisten 12 kuukauden aikana 3 prosenttia. Muiden sektoreiden (kotitaloudet, palvelut, julkinen, maatalous) kulutus on kasvanut reilut 6 prosenttia. Kun sään vaikutus otetaan huomioon, on kulutus kasvanut vajaat 4 prosenttia.
Nettotuonnin osuus 15 prosenttia sähkön hankinnasta - erillistuotannon osuus kasvanut
Tammi-maaliskuussa sähköä käytettiin 24,6 terawattituntia (TWh). Siitä katettiin 33 prosenttia sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP), 11 prosenttia erillistuotannolla, runsaat 24 prosenttia ydinvoimalla ja vajaat 16 prosenttia kotimaisella vesivoimalla. Nettotuonti kattoi lähes 15 prosenttia.
Sähkön nettotuonti on laskenut vuoden alusta 22 prosenttia. Lasku on johtunut pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen vesivarastojen kääntymisestä laskuun. Sähkön tuonti Ruotsista onkin laskenut vuoden alusta reilut 30 prosenttia. Myös sähkön tuonti Venäjältä on jatkanut yhä laskuaan - viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta laskua on kertynyt yli 10 prosenttia.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannon määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia ja erillistuotannon määrä lähes 48 prosenttia. Pitkään vähällä käytöllä olleet lauhdevoimalat ovatkin taas olleet tarpeen. Erillistuotannon kasvu johtuu pitkittyneestä talvesta ja vesivarastojen laskun aiheuttamasta nettotuonnin laskusta. Kotimainen vesivoimatuotanto kasvoi reilut 3 prosenttia ja tuulivoimatuotanto vajaat 15 prosenttia. Ydinvoiman määrä laski prosentin.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 772
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Tilastoasiantuntija Taina Wilhelms, puh. 040 548 7145
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1