Energia-alan investoinnit voivat toimia merkittävänä moottorina veivattaessa Suomen taloutta uudelle kasvu-uralle. Jo viimeisten vuosien aikana energiateollisuus on ollut Suomen voimakkaimmin investoiva ala ja on arvioiden mukaan sitä jatkossakin. Mutta jotta alan investointitahti voi säilyä yhtä kovana tulevinakin vuosina, tarvitaan ennustettava ja investointeihin kannustava toimintaympäristö. Se edellyttää taas poliittisilta päättäjiltä johdonmukaista toimintaa, jolla ei tarpeettomasti vaikeuteta investointien toteutumista, ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.
– Investoinneilla on tietysti hintansa, mutta viime kädessä ne heijastuvat myönteisesti työlli-syyteen lisäämällä suoraa työvoiman tarvetta niin energiasektorilla kuin sitä palvelevilla aloilla. Energia-alan investoinneilla turvataan myös energian hinnan pysyminen kohtuullisena, mutta niiden lisäksi tarvitaan maltillisia veroratkaisuja.
Energiainvestoinneilla ja kohtuuhintaisella energialla tuetaan Naukkarisen mukaan suoraan kansalaisten hyvinvointia ja rakennetaan kilpailukyvyn ja työllistämisen edellytyksiä elinkei-noelämälle. Samalla luodaan mahdollisuuksia suomalaisen elinkeinorakenteen monipuolistumi-selle, mikä on yksi kansantaloutemme keskeisistä haasteista.
Energia-alan investoinnit vahvistavat osaltaan myös Suomen kauppatasetta, joka viime vuonna painui pitkästä aikaa alijäämäiseksi. Kauppatasetta on rasittanut mm. tuontienergian kallis-tuminen. Suomessa käytetystä energiasta peräti kaksi kolmasosaa on ulkomailta tuotua, ja sähkönkin osalta nettotuonti on ollut useana vuonna 10–15 prosenttia. Viime vuonna se oli jopa 16,4 prosenttia.
– Energiaomavaraisuuden parantaminen vähentäisi tuontia ja vahvistaisi siten kauppatasetta ja kansantalouttamme. Energiaomavaraisuuden vahvistaminen parantaa myös työllisyyttä.
– Tässä mielessä on valitettavaa, että ympäristöministeri Ville Niinistö haluaa nostaa turpeen verotusta ja vaikeuttaa turpeen energiakäyttöä niin, että jo noin kymmenen vuoden kuluttua se loppuisi kokonaan, Naukkarinen viittaa Niinistön viime viikon lopun ulostuloon.
Niinistön ehdotuksen toteutuminen heikentäisi myös metsäbioenergian käyttömahdollisuuksia, vaarantaisi uusiutuvan energian tavoitteen toteutumisen ja saattaisi johtaa fossiilisten tuonti-polttoaineiden, ennen kaikkea kivihiilen käytön kasvuun, arvioi Naukkarinen.
Edessä on isoja tuotanto- ja verkkoinvestointeja
Vuonna 2011 energia-ala investoi 2,0 miljardilla eurolla, kun kaikkien Suomen teollisten inves-tointien arvo oli yhteensä 5,7 miljardia euroa. Myös kuluvana vuonna energia-alan investoinnit nousevat noin 2 miljardin euron tasolle. Ala on arvioinut, että se voisi seuraavan 15 vuoden kuluessa investoida yhteensä jopa 25–30 miljardin euron arvosta.
– Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian lisääminen vaativat huomattavia investointeja energian tuotantolaitoksiin. Uusiutuvan energia lisäämistavoitteen saavuttamiseksi on pidettävä huolta siitä, ettei hankkeiden toteutumisen tielle aseteta kaavoitukseen ja erilaisiin lupiin liittyviä ylimääräisiä esteitä, kuten on valitettavan usein tapahtunut esimerkiksi tuulivoimarakentamisen kohdalla.
Tuotantolaitosten ohella on investoitava myös sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin ja kummankin kohdalla lisäpanostusta tarvitaan ns. älykkäisiin järjestelmiin, joilla tehostetaan ja monipuolis-tetaan palveluja asiakkaille.
Sähkönjakelun toimitusvarmuus on ollut viime aikoina vahvasti tapetilla myrskyjen ja lumi-kuormien aiheuttamien sähkökatkojen takia. Toimitusvarmuutta pitää parantaa, ja se tarkoittaa väistämättä sähköverkkoinvestointitahdin tiivistämistä seuraavien 10–20 vuoden aikana, ET:n sähköverkkojohtaja Kenneth Hänninen toteaa.
Maakaapeloinnin ohella tarvitaan myös parempaa vierimetsien hoitoa
Nykyverkon ilmajohtojen korvaaminen maakaapelilla on tehokkain keino suojautua myrskyjä vastaan. Se ei ole kuitenkaan ainoa ratkaisu, eikä sovi joka paikkaan. Sähkökatkojen korjaus-aikoja voidaan lyhentää muun muassa siirtämällä johdot metsistä tienvarsille. Onneksi tämä alan pitkään ajama tavoite näyttää nyt saavan laajalti tukea yhteiskunnassa, myös tieviranomaisten taholta.
Koska suuri osa ilmajohdoista kulkee vielä pitkään metsissä ja ovat siten alttiina myrskytuhoille, tulee myös näiden myrskynsietokykyä parantaa. Hännisen mukaan tämä edellyttää johtoalueen reunalla olevien ns. vierimetsien hoidon tehostamista.
Vierimetsien hoidosta ovat verkkoyhtiöt ja metsänomistajatahot antaneet viime syksynä jäse-nilleen yhteisen suosituksen, jonka tavoitteena on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta ilman, että siitä aiheutuu kustannuksia tai menetyksiä metsänomistajalle. Valitettavasti vieri-metsien hoito ei tältä pohjalta ole edennyt odotusten mukaisesti.
– Tavoitteemme on kuitenkin, että tähän saataisiin toimiva ratkaisu vapaaehtoisten ja sopi-muspohjaisten toimenpiteiden pohjalta, Kenneth Hänninen korostaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 722
Johtaja Kenneth Hänninen, puh. 050 320 2439
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1