Energiateollisuuden julkistaman tuoreen keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2011 keskeytyneenä keskimäärin lähes 8 tuntia sähkönkäyttäjää kohti. Keskeytysaika oli huomattavasti edellisiä vuosia korkeampi vuoden vaihteen myrskyjen ja talven lumikuormien vuoksi. Tilasto vahvistaa, että kyseessä olivat Suomen olosuhteissa poikkeukselliset häiriöt. Tästä huolimatta Suomen sähköjakelun toimitusvarmuus on keskimäärin ollut hyvin luotettavaa viimeisten vuosien aikana.
Maaseudun sähkönkäyttäjän keskimääräinen yhteenlaskettu keskeytysaika oli vuonna 2011 hieman yli 12 tuntia. Taajamassa keskimääräinen keskeytysaika oli 2 tuntia ja kaupungissa 10 minuuttia. Pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna keskeytysajat ovat moninkertaiset.
Keskeytyksiä aiheuttavat sekä verkkoon tulevat viat että verkon rakennustöiden vaatimat ennakkoon ilmoitetut suunnitellut katkot. Valtaosa vioista esiintyy metsissä kulkevissa avojohtoverkoissa, jotka ovat alttiita tuulen, lumen ja eläinten aiheuttamille vioille.
Pitkien sähkökatkojen estäminen myös verkkoyhtiöiden etu
Joulun myrskyjen seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut lukuisia toimenpiteitä sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi sekä sähkökatkojen vaikutusten lievittämiseksi. Ministeriön ehdotukset ovat pääosin linjassa alan omien tavoitteiden kanssa ja tukevat siten alan omia pyrkimyksiä. Laajamittaiset peruskorjaukset sähköverkoissa ovat jo käynnissä ja verkkoyhtiöiden tavoitteena on viedä työ läpi seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. On myös verkkoyhtiöiden etu päästä eroon pitkistä sähkökatkoista, ET:n johtaja Kenneth Hänninen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt keskeytysten kestolle yläaikarajoja, jotka tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa. Esitetyt aikarajat ovat erittäin haasteellisia ja johtavat ehdottomina verkkoratkaisuihin, joita ei voida pitää kansantaloudellisesti perusteltuina. Alan omassa suosituksessa tavoitetasoon on haettu joustoa sallimalla tavoitteen ylittävät keskeytykset poikkeustilanteissa kerran kolmessa vuodessa. Tällä mahdollistetaan maakaapeloinnin ohella muut edullisemmat verkkoratkaisut.
Vaikka ilmajohtojen korvaaminen maakaapelilla onkin tehokkain keino suojautua myrskyjä vastaan, se ei ole ainoa, eikä sovi joka paikkaan. Sähkökatkoihin voidaan vaikuttaa monin tavoin. Esimerkiksi vika-alue voidaan rajata lisäämällä verkostoautomaatiota, ja korjausaikoja voidaan lyhentää siirtämällä johdot metsistä tienvarsille.
Nykyiset vakiokorvaukset ovat riittävä kannustin
Yhtenä ratkaisuna ministeriö esittää huomattavaa korotusta vakiokorvauksiin.
- Energiateollisuuden mielestä nykyinen vakiokorvausmenettely korvaustasoineen ja aikarajoineen on osoittautunut toimivaksi. Emme näe perusteita sen muuttamiseen ainakaan lyhyellä aikavälillä. Viimeaikojen myrskyistä ja muista luonnonoloista johtuneet suurhäiriöt ovat osoittaneet, että nykyinen vakiokorvausmenettely on verkonhaltijalle ankara ja se on lisännyt toiminnan riskipitoisuutta oleellisesti aikaisempaan verrattuna, Hänninen korostaa.
Hinnoittelun sääntelymallia on tarkistettava
Ministeriön toimitusvarmuuden parantamiseksi esittämät toimenpiteet edellyttävät sähköverkkoon huomattavia lisäinvestointeja. Samalla verkkoyhtiöille esitetään uusia tehtäviä, jotka kasvattavat toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että verkkotoiminnan sääntelyä muutetaan niin, että se tukee tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä ja mahdollistaa siirtohintojen korottamisen.
Lisätietoja:
Asiantuntija Tuomas Maasalo, puh. 050 566 3632
Sähköverkkotoimialan johtaja Kenneth Hänninen, puh. 050 320 2439
Energiateollisuus ry on kerännyt aiempien vuosien tapaan keskeytystiedot lähes kaikilta Suomessa toimivilta verkonhaltijoilta.
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1