Pariisin ilmastosopimuksessa kaikki maat on saatu mukaan ilmastotoimiin. Se antaa selvän suunnan irtautumisessa fossiilisista energiamuodoista uusiutuviin. Uusi ilmastosopimus kirittää Suomeakin ilmastotoimissa.
Pariisissa hyväksyttiin 12.12. uusi ilmastosopimus, jossa kaikki maat osallistuvat ilmastotalkoisiin. Paikan päällä neuvotteluja seurannut Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho pitää uutta sopimusta tärkeänä välietappina ilmastonmuutoksen torjunnassa.
"Uusi sopimus vahvistaa ilmastopolitiikan ennakoitavuutta koko maailmassa. Kaikki osapuolet ovat nyt samassa veneessä taistelemassa ilmastonmuutosta vastaan," Aho kertoo.
Maiden tähän mennessä antamilla päästövähennyslupauksilla ilmastonlämpenemistä ei saada pysäytettyä selvästi alle kahteen asteeseen, joka on uuden sopimuksen tavoitteena. Päästöjen vähentäminen pitkällä aikavälillä voi onnistua tästä huolimatta, sillä sopimus antaa siihen välineet.
"Annettuja lupauksia tarkastellaan uudelleen jo vuonna 2018 ja kansalliset panokset astuvat voimaan vuonna 2020. Kiristämällä tavoitteita viiden vuoden välein voimme estää ilmastonmuutoksen etenemisen todella vaaralliselle tasolle," Aho sanoo.
Uuden ilmastosopimuksen valossa EU:n ja Suomen tulisi kirittää ilmastotoimiaan mahdollisimman pian.
"EU:n päästövähennystavoite vuoteen 2030 on ollut riittämätön, joten nyt on aika nostaa sitä suhteessa uuteen lämpötilatavoitteeseen. Myös Suomen on lisättävä ilmastotoimiaan ilmasto- ja energiastrategian päivityksessä ja jätettävä hyvästit fossiilisille polttoaineille sekä turpeelle", Aho arvioi.
Trooppisten sademetsien suojelu sai lisäpontta
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii eheitä ekosysteemejä, jotka auttavat muun muassa sitomaan ja varastoimaan hiiltä sekä suojaamaan ihmisasutusta tulvilta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat ekosysteemejä, mikä on tunnistettu vuoden 1992 ilmastonmuutoksen puitesopimuksessa.
"Ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus ovat olemassaolomme kannalta välttämättömiä ja niiden merkitys ilmastotoimissa tulee huomioida jatkossa entistä vahvemmin. Tämä koskee Suomeakin", toteaa Aho.
Metsäkato aiheuttaa noin 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, arvioi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC. Pariisin sopimus vahvisti REDD+ -ohjelman (Reduced Emissions from Deforestation and Forest Degradation, and land use change), joka tarjoaa kehitysmaille taloudellisia kannustimia ja tukea metsien suojeluun. Tämä oli tärkeä neuvottelukysymys monille trooppisten sademetsien maille.
Lisätietoja:
suojeluasiantuntija Hanna Aho, p. 040 660 5788, [email protected] (Pariisissa)
------
Matti Nieminen
Viestintäpäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
puh. 050-5642283, [email protected], www.sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1