EU:n energiapoliittiset tavoitteet ja sähkömarkkinoiden muutokset vievät kehitystä nyt kovaa vauhtia siihen suuntaan, että säätävän sähköntuotannon tarve kasvaa huomattavasti. Kehitykseen on Energiateollisuuden mukaan tärkeää varautua ajoissa, jotta siirtyminen kohti hiilineutraalia sähköjärjestelmää voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja samalla taata sähkön korkeatasoinen toimitusvarmuus.
Tätä taustaa vasten Energiateollisuus teetti yhdessä kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa selvityksen siitä, mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään on saatavissa. Selvitys arvioi sähkön kysyntäjouston ja varastoinnin lisäksi säätävän voimantuotannon tarvetta ja kotimaisia vaihtoehtoja sen lisäämiseksi vuoteen 2030. Selvityksessä on myös arvioitu eri vaihtoehtojen kustannuksia ja lisäämisen vaikutuksia. Selvityksen laati ÅF Consult Oy.
Tuuli- ja aurinkovoima sekä poistuva kapasiteetti lisäävät jouston tarvetta
Yhteiskunnassa on yhtä aikaa käynnissä monta muutosta, jotka lisäävät joustavan sähköntuotannon ja -käytön tarvetta. Tuotannoltaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen, nykyisten lämpövoimalaitosten poistuminen markkinoilta ja pohjoismaisen vesivoiman lisääntynyt kysyntä Keski-Euroopassa lisäävät säätökapasiteetin tarvetta.
Suomen sähköjärjestelmän säätövoiman tarvetta arvioitiin neljän esimerkkiviikon avulla olettaen, että Suomeen rakennettaisiin tuulivoimaa joko nykyisen kansallisen tavoitteen verran (2400 MW) tai 3600 MW tai 4000 MW. Viimeisin vastaisi noin 10 prosentin osuutta Suomen sähköntarpeesta.
Tulosten perusteella tällainen tuulivoimatuotanto yhdistettynä sähkönkulutuksen vaihteluihin johtaisi noin 4000 – 6000 MW joustotarpeeseen vuorokauden aikana. Tästä noin puolet johtuu kulutuksen muutoksista ja toinen puolet tuulivoiman tuotannon vaihteluista. Nykyinen vastaava joustotarve on noin 2000 MW.
Säädön haastetta lisää se, että säätökykyistä lämpövoimatuotantoa poistuu markkinoilta merkittävästi.
Joustavaa sähköntuotantoa saatavissa eri vaihtoehdoista
Raportti esittelee joustavuuden ja säätökyvyn lisäämiseen useita ratkaisuja kustannusarvioineen. Toteutettavuudeltaan ja tuen tarpeeltaan tekniikat ovat hyvin erilaisia. Läheskään kaikki keinot eivät toteudu nykyisillä markkinahintaoletuksilla.
Eniten sähkönkäytön ja – tuotannon vaihteluiden säätämiseen käytetään vesivoimaa. Vesivoiman lisääminen onkin teknisesti paras ja edullisin vaihtoehto eikä se tarvitse yhteiskunnan tukea. Säätöön soveltuvaa vesivoimaa voidaan lisätä lähinnä konetehoja nostamalla noin 200 MW (10 % nykyisestä) vuoteen 2030 mennessä. Vesivoiman säätökapasiteettia voidaan myös kasvattaa merkittävästi rakentamalla varastoaltaat Kemi- ja Iijoelle.
Investoinnit erilliseen lämpövoiman tuotantoon, jota voitaisiin käyttää säätövoimana, ovat kalliita. Jotta nämä investoinnit toteutuisivat, vaaditaan nykyistä korkeampia sähkön hintoja tai muita kannusteita. Nykyisen lämpövoimakapasiteetin säilyttäminen ja mahdollinen muokkaus paremmin säätökäyttöön sopivaksi on edullisempi tapa lisätä säätösähkön tuotantoa huomattavasti.
Energian varastointiin soveltuu hyvin yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, jos sen lämmöntuotantoa varten on rakennettu vähintään kahden vuorokauden käyttöön mitoitettu lämpöakkukapasiteetti. Akku mahdollistaa sähkön tuotannon ajoittamisen säätötarpeen mukaan. Lämpöakkujen lisärakentaminen on varsin edullista verrattuna mihin tahansa sähkön varastointiin.
Ydinvoiman säätökäyttöä on Suomessa rajoitettu turvallisuusteknisillä käyttöehdoilla. Myös ydinvoiman hiilineutraaliuden ja kustannusrakenteen vuoksi sillä on perusteltua ajaa tasaista perusvoimaa.
Raportin perusteella Energiateollisuus ry suosittelee:
• sähköjärjestelmän säätökyvyn lisääminen otetaan yhdeksi keskeiseksi tekijäksi valtioneuvoston vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävässä tiekarttatyössä
• säätökyvyltään parhaille kysyntäjousto- ja tuotantomuodoille mahdollistetaan toimintaedellytykset
• energiayhtiöt ottavat investointisuunnitelmissaan ja strategioissaan huomioon sähkömarkkinoiden käynnissä olevat muutokset ja varautuvat säätötarpeen kasvuun ja kysyntäjoustotuotteiden kehittämiseen
• julkisia tutkimuspanoksia kohdennetaan sähkön varastointiin ja sähköjärjestelmän joustavuutta edistäviin muihin tekniikoihin
Raporttiin ja esittelymateriaaliin tästä
Lisätietoja:
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Asiantuntija Kati Takala, puh. 040 528 8432
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1