Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät viime viikolla sopuun energiatehokkuusdirektiivin sisällöstä. Direktiivi on tärkein työkalu EU:n 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa. Direktiivin sisältö on monin tavoin alkuperäistä komission ehdotusta parempi, mutta sisältää myös huomattavia lisävelvoitteita energiayrityksille, toteaa johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.
Alkuperäinen energiatehokkuusdirektiiviehdotus sisälsi lukuisia energiayritysten kannalta ongelmallisia kohtia. Niistä valtaosa on joko poistunut kokonaan tai olennaisesti lieventynyt hyväksytyssä kompromissitekstissä.
Direktiivin mukaan jäsenmaiden energiatehokkuustavoitteet ovat jatkossakin tavoitteellisia. Pakollisten tavoitteiden sijasta ne voidaan asettaa joustavasti joko primäärienergiana tai Suomelle edullisesti energian loppukulutuksena. Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät kohdat keventyivät merkittävästi, vaikka turhan paljon yksityiskohtaista ja osin epämääräistä ohjeistusta direktiiviin jäikin. Kansallisessa toimeenpanossa asioita voitaneen kuitenkin selventää ja samalla huolehtia toimien kustannustehokkuudesta.
Komission alkuperäisessä esityksessä sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämmityksen ja –jäähdytyksen edistämiseksi esitetyt keinot olivat varsin raskaita ja pakottavia. Näiltä osin direktiivi on muuttunut merkittävästi positiivisempaan suuntaan ja antaa energiayrityksille mahdollisuudet jatkossakin investoida em. teknologioihin markkinaehtoisesti.
Energiayhtiöille velvoitejärjestelmä - vai jatketaanko energiatehokkuussopimusjärjestelmän pohjalta?
Energiatehokkuusdirektiivin haasteellisin kohta on sen vaatimus EU:n jäsenvaltioille ottaa käyttöön kansallinen energiayritysten velvoitejärjestelmä tai sitä vastaavia muita toimia. Velvoitejärjestelmä tarkoittaa sitä, että energiayritysten on saatava aikaan 1,5 %:n vuosittaiset säästöt asiakkaidensa loppukulutuksessa.
Velvoitejärjestelmän voi korvata vaihtoehtoisilla toimilla, jotka kuitenkin edellyttävät komission hyväksyntää. Suomen tapauksessa tämä voisi parhaimmillaan tarkoittaa meillä jo käytössä olevaa, merkittäviä energiansäästöjä tuonutta kattavaa elinkeinoelämän ja valtion välistä energiatehokkuussopimusjärjestelmää. Tällöin ei tarvitsisi luoda uutta järjestelmää, vaan voitaisiin jatkaa kustannustehokkaasti vanhalta pohjalta.
Jäsenmaat saavat mahdollisuuden pienentää 1,5 %:n vuositavoitetta enintään 25 prosentilla eli tavoite olisi maksimivähennyksin noin 1,1 %. Tavoitetta saa alentaa neljällä keinolla: 1) porrastamalla tavoitetta vuosittain seuraavasti; 2014–15 1,0 %, 2016–17 1,25 % ja 2018–20 1,5 %, 2) rajaamalla päästökauppasektorin energiankäyttö ulos tavoitteesta, 3) ottamalla huomioon energian siirron ja jakelun tehostuminen sekä ottamalla huomioon 2009 -2014 tehdyt tehostamistoimet.
Alennettukin tavoite on Suomen kannalta erittäin haasteellinen, sillä energiatehokkuuden parantamiseen on panostettu jo pitkään ja kaikkein kustannustehokkaimmat keinot onkin jo pitkälti hyödynnetty. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää 300 – 500 miljoonan euron lisäinvestointeja.
Viime viikolla hyväksytystä direktiivitekstistä äänestetään vielä EU:n parlamentissa alkusyksystä. Lisäksi se vaatii virallisen hyväksynnän neuvostossa. Direktiivi astuu voimaan vuoden 2014 alussa.
Lisätietoja:
Asiantuntija Sirpa Leino, 050 548 1128
Johtaja Jari Kostama, 050 3011 870
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1