Sähköisen liikenteen edistäminen nauttii vahvaa kannatusta yli kaikkien puoluerajojen. Vähäpäästöisille autoille halutaan monipuolisia kannustimia: sekä lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja että valtiontukia.
Poliittisten vaikuttajien keskuudessa maaliskuun lopussa tehdyn kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa heidän näkemyksiään sähköisen liikenteen tulevaisuudensuunnista. Kyselyyn vastasi 549 henkilöä, joista lähes 400 on ehdolla eduskuntaan.
Eduskuntavaaliehdokkaista huikeat 90 prosenttia kannatti erittäin vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönoton edistämistä yhteiskunnan taholta taloudellisin ja lainsäädännöllisin keinoin. Kannustimia kannatetaan yli kaikkien puoluerajojen. Kriittisimmästäkin puolueesta, perussuomalaisista, kuitenkin 69 prosenttia kannatti kannustimia. Esimerkiksi Norjassa monipuoliset kannustimet ovat vauhdittaneet autokannan murrosta dramaattisesti.
- Sähköinen liikenne tulee väistämättä lyömään itsensä läpi myös Suomessa seuraavalla hallituskaudella. Sähkö ja biopolttoaineet ovat keskeiset liikenteen tulevaisuuden käyttövoimat Suomessa, summaa Elias Pöyry, tutkimuksen teettäneen Sähköinen Liikenne –hankkeen johtaja.
Monipuolisia kannustimia toivotaan: sekä ohjauskeinoilla että valtiontuilla kannatusta
Vastaajien näkemyksen mukaan vähäpäästöisten ajoneuvojen kannustimia tulisi käyttää monipuolisesti. Erityisesti vastaajat kannattivat ohjauskeinoja, joilla ei ole budjettivaikutusta valtiontalouteen. Kaiken kaikkiaan ne saavuttivat eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa 85 prosentin kannatuksen. 28 prosenttia kannatti näitä ainoina kannustimina, 57 prosenttia kannatti ohjauskeinojen ja valtiontukien yhdistelmää.
- Sähköisen liikenteen edut on vastaajien keskuudessa hahmotettu hyvin, koska niiden edistäminen on katsottu myös rahallisen tuen arvoiseksi asiaksi, Pöyry analysoi.
Vuodesta 2011 alkaen yritykset ovat voineet saada sähköautojen hankintaan energiatukea. Tuki nähdään edelleen tärkeänä.
- Peräti kaksi kolmasosaa vastaajista, 67 %, kannatti sähköautojen energiatuen jatkorahoitusta. Tuki näyttää toimivan tavoitellusti, toteaa Pöyry tyytyväisenä.
Työsuhdeautojen verotusarvon muuttaminen päästöperusteiseksi: Kannatus 83 prosenttia
83 % kaikista vastaajista suhtautui erittäin tai jokseenkin myönteisesti työsuhdeautojen verotusarvon muuttamiseen päästöperusteiseksi. Teknologiateollisuuden esitys koskien työsuhdeautojen verotusarvon alentamistaniin, että etuuden maksimimäärä olisi maksimissaan 500 euroa /kk tai 30 – 35 % käyttöedusta sai myös runsaasti kannatusta: Tähän esitykseen suhtautui myönteisesti tasan kolme neljäsosaa vastaajista.
77 prosenttia kaikista vastaajista suhtautui erittäin tai jokseenkin myönteisesti autoveron muuttamiseen jyrkemmin päästöperusteiseksi. Budjetin suhteen esitys olisi nollasummapeliä: Suuremmilla päästöillä vero nousisi, pienemmillä laskisi. Innokkaimmin ajatukseen suhtautuivat odotetusti Vihreiden (96%) vastaajat, seuraavaksi Vasemmiston (91%) ja Kristillisdemokraattien (88%). Suurista puolueista kannatusprosentit olivat: Kokoomus 70%, SDP 76%, Perussuomalaiset 54 % ja Keskusta 79%.
Teknologiateollisuus ry on tehnyt esityksen, jossa autovero ja ajoneuvovero alennettaisiin nollapäästöisiltä ajoneuvoilta nollaan prosenttiin. Tähän esitykseen suhtautui erittäin tai jokseenkin myönteisesti 70 prosenttia kaikista vastaajista.
Kuntatasolla vähäpäästöisten autojen käytön edistäminen vielä vähäistä
Kyselyssä kartoitettiin Suomen 20 suurimman kunnan tähän asti tekemiä toimenpiteitä, joilla vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtymistä on edistetty. Kunnat eivät siis vielä ole aktivoituneet laajasti asian suhteen: Yli puolessa suurimmista kunnista ei ole tehty toimenpiteitä sähköisen liikenteen edistämiseksi.
- Myös Suomessa kannattaa ehdottomasti ottaa laaja keinovalikoima käyttöön, painottaa yksi kyselyn vastaajista, sähköautoilun tunnettu puolestapuhuja Kai Mykkänen.
- Esimerkiksi joukkoliikennekaistojen hyödyntämiseen on tarjoutumassa loistava mahdollisuus, kun Länsimetron tulo vapauttaa Länsiväylän bussikaistat. Ne kannattaa antaa vähäpäästöisten autojen käyttöön, vaikka määräaikaisesti.
Tutkimuksen mukaan erityisesti latausverkoston kehittäminen ja latauspalvelujen tarjoaminen nähdään keskeisenä tapana, jolla kunnat voivat sähköistä liikennettä edistää.
Lisätietoja:
Sähköinen Liikenne –hanke, Elias Pöyry, hankejohtaja, [email protected], puh. 0500-426125
Tutkimuksesta:
Kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Oy Eera Oy:n toimeksiannosta. Eera toimii Sähköinen Liikenne –hankkeen hankekoordinaattorina. Tutkimuksen kenttätyö toteutettiin 19.-31.3.2015 sähköpostitse ja puhelinhaastatteluin. Tutkimuksen kohderyhminä olivat kevään eduskuntavaaliehdokkaat (n=395) ja kunnanvaltuutetut (n=232) Suomen 20 suurimmasta kunnasta, yhteensä kyselyyn osallistui 549 poliittista vaikuttajaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1