Vapaaehtoistoiminta on vielä monilta osin käyttämätön yhteiskunnallinen resurssi.
– Vapaaehtoistoimintaan kannattaa panostaa ja potentiaali ottaa käyttöön, koska vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutukset ovat laajat sekä vapaaehtoisilta tukea ja apua saaville että vapaaehtoisille itselleen, sanoo vapaaehtoistoiminnasta vuonna 2012 väitellyt ja vapaaehtoistoimintaa yli 10 vuotta tutkinut HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund.
Joka kolmas suomalainen tekee jo nyt vapaaehtoistyötä, ja vapaaehtoistyötä tehdään yhä enemmän, kertoo HelsinkiMission, Kansalaisareenan ja Kirkkohallituksen tuore tutkimus. Sen mukaan yli puolet niistä työikäisistä, jotka eivät vielä tee vapaaehtoistyötä, haluaisi tulla mukaan jos pyydettäisiin.
Vapaaehtoisten antamalle avulle on kysyntää
– Myös vapaaehtoisavun vastaanottajapuolella on runsaasti potentiaalia. Esimerkiksi suomalaisista vanhemmista jopa kolmannes pitää vapaaehtoiselta saatua keskusteluapua arjen ja vanhemmuuden haasteissa mieluisampana kuin oman läheisen tai ammattiauttajan antamaa keskusteluapua, Grönlund kertoo.
Sen lisäksi, että vapaaehtoisilta saatu tuki koetaan mieluisana, sillä on myös paljon myönteisiä vaikutuksia: se ennaltaehkäisee ongelmien kärjistymistä, nopeuttaa kriiseistä selviytymistä ja lisää tukea saavan omia voimavaroja ja aktiivisuutta (HelsinkiMission tutkimusraportti, 2015).
– Vapaaehtoistoiminta on tutkitusti vaikuttavaa erityisesti tilanteissa, joihin julkinen sektori ei yllä ja joissa se ei ehkä ole paras auttaja. Vapaaehtoiselta saatu tuki vähentää yksinäisyyden tunnetta, josta esimerkiksi vanhukset, nuoret aikuiset ja lasta kotona hoitavat vanhemmat kärsivät.
Vapaaehtoistoimintaan kannattaa panostaa
Vapaaehtoistoiminta tulisi nähdä vakavasti otettavana yhteiskunnallisena voimavarana, jota pitäisi tukea sen mukaisesti. Vaikka vapaaehtoiset toimivat ilman korvausta, laadukas vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen vaatii resursseja.
– HelsinkiMission toiminnassa on mukana lähes tuhat vapaaehtoista lapsiperheiden, nuorten ja seniorien tukena, ilona ja apuna. Vapaaehtoistoiminnan laadukas, ammattimainen koordinointi vaatii rahaa sekä työntekijöitä, kun järjestetään koulutuksia, työnohjausta ja huolehditaan vapaaehtoisten ja heiltä tukea saavien hyvinvoinnista. Vaikka helposti voisi kuvitella toisin, niin ei ole ilmaista organisoida vaikkapa yksinäisten seniorien luo lääkäriin saattajia tai apua kodin askareisiin, Grönlund muistuttaa.
Vapaaehtoistoiminnan tukeminen on kuitenkin hyvä sijoitus: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n mukaan varovaisestikin arvioiden yksi vapaaehtoistoimintaan käytetty euro tuottaa kuuden euron verran tulosta.
Torstaina 3.12.2015 vietetään vapaaehtoisten päivää. Vapaaehtoistyötä ja sen tekijöitä tehdään tunnetuksi sosiaalisessa mediassa ja eri puolella Suomea järjestettävin tempauksin. Vapaaehtoisten päivän kampanjan toteuttavat tänä vuonna Kansalaisareena ry verkostoineen yhteistyössä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja useiden muiden järjestöjen kanssa.
Lisätiedot:
Henrietta Grönlund, kansalaistoiminnan johtaja, HelsinkiMissio, [email protected], 045 872 18 70
Viestintäpäällikkö Kristiina Backberg, 044 733 1544, [email protected]
Tutkimukset:
Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena. Perheiden, ammattilaisten ja vapaaehtoisten kokemukset. HelsinkiMission tutkimusraportti, 2015
http://www.helsinkimissio.fi/sites/default/files/attachments/HM_PeSu_Raport_v4_DIGI_0.pdf
Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Taloustutkimus 2015. Tutkimuksen teettivät Kansalaisareena ry, Kirkkohallitus ja HelsinkiMissio
Yksinäisyys ja osallistuminen, ATH-tutkimuksen tuloksia. Järjestökentän tutkimusohjelma. Jukka Murto, Oona Pentala, Satu Helakorpi, Risto Kaikkonen (toim.) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127100/URN_ISBN_978-952-302-547-9.pdf?sequence=1
HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii senioreiden, nuorten, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestö haastaa kaikki suomalaiset toimimaan unohdettujen puolesta - yksinäisyyttä vastaan. Järjestö toimii noin 100 työntekijän ja 700 vapaaehtoisen voimin. Sen toimintaa rahoittavat yksityislahjoittajat, yritykset, säätiöt, Helsingin kaupunki sekä Raha-automaattiyhdistys.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1