Reserviläisten mielestä puolustusvoimien säästöt heikentävät puolustustamme. Tätä mieltä on 86 prosenttia vastaajista Reserviläisliiton tuoreessa jäsenkyselyssä, johon vastasi lähes 3.000 liiton jäsentä. Lähes yhtä suuri joukko (81 %) vastaajista uskoo, ettei puolustusvoimat kykene säästöjen jälkeen enää uskottavasti puolustamaan koko valtakunnan aluetta.
Poliittiset päätöksentekijät saivat kyselyssä murskaavaa kritiikkiä reserviläisiltä. Vain 13 prosenttia vastaajista katsoi poliittisen johdon onnistuneen uudistuksessa edes jossain määrin maanpuolustuksen kannata uskottavalla tavalla. Jäsenkyselyssä kartoitettiin Reserviläisliiton jäsenten näkemyksiä puolustusmenojen säästökohteista sekä puolustusvoimauudistuksesta.
”Leikataan kansainvälisestä toiminnasta jos rahat eivät muuten riitä”
Reserviläisiltä kysyttiin myös puolustusmenojen leikkaustarvetta sekä sopivia säästökohteita. Vain seitsemän prosenttia vastaajista kannatti puolustusmäärärahojen supistamista. Lähes 60 prosenttia vastaajista nostaisi puolustusmenoja ainakin jonkin verran. Runsas kolmannes vastaajista pitäisi menot ennallaan.
Ylivoimainen enemmistö leikkaisi ensisijaisesti puolustusvoimien kansainvälistä toimintaa. Peräti 71 prosenttia vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon mahdolliseksi leikkauskohteeksi. Seuraavaksi suosituin säästökohde ovat puolustusmateriaalihankinnat, joista leikkaisi 29 prosenttia vastaajista. Varuskuntia ja harjoitusalueita vähentäisi tarvittaessa joka neljäs vastaaja.
Reserviläiset ovat tutkimuksen mukaan selvästi muita suomalaisia valmiimpia supistamaan puolustusvoimien kansainvälistä toimintaa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa tekemän haastattelututkimuksen mukaan suomalaiset suuntaisivat puolustussäästöt ensisijaisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan (45 %), kertausharjoituksiin (29 %) sekä varuskuntiin ja harjoitusalueisiin (20 %). Molemmissa tutkimuksissa vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme säästökohdetta.
”Kun edes kerran pääsisi kertaamaan”
Säästösyistä kertausharjoituksia leikataan rajusti seuraavan neljän vuoden aikana. Puolustusvoimat suunnittelee kutsuvansa vuosina 2012-2015 kertaamaan vain pari tuhatta reserviläistä vuodessa, kun yksinomaan viime vuonna kertaamassa kävi 25.000 miestä ja naista. Jokaisen reserviläisen kutsuminen kertaamaan viiden vuoden välein edellyttäisi noin 65.000 reserviläisen kertauttamista vuosittain.
Kertausharjoitusten raju leikkaus raivostuttaa monia reserviläisiä. Liiton jäsenkyselyn vapamuotoisessa palautteessa useat vastaajat muistuttivat, että osaava ja motivoitunut reserviläinen on puolustuksemme tärkein osatekijä. Moni reserviläinen kirjoitti myös, ettei ole saanut koskaan yhtään kertausharjoituskutsua, vaikka olisi halukas kertaamaan.
Yllättävän moni vastaaja on valmis ylläpitämään omia sotilastaitojaan itse. Peräti 71 prosenttia ilmoitti olevansa valmis osallistumaan Reserviläisliiton paikallisyhdistysten ampumatoimintaan sekä liikunta- ja urheilutapahtumiin. Yli 60 prosenttia kertoi olevansa halukas osallistumaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssimuotoiseen koulutukseen ja 58 prosenttia ilmoitti olevansa valmis osallistumaan puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin.
”Eliitti vie meitä NATO:on”
Reserviläisliiton jäsenkysely osoitti, että puolustusmenojen leikkaukset ja puolustusvoimauudistus herättävät voimakkaita tunteita monissa reserviläisissä. Yli tuhat kyselyyn vastannutta jätti vapaamuotoista palautetta, jossa kritisoitiin voimakkaasti mm. varuskuntien lakkautuksia sekä puolustusvoimien risteilyohjushankintoja. Moni vastaaja syytti enemmän tai vähemmän jyrkin sanoin päättäjiä kotiinpäin vetämisestä lakkautettavia varuskuntia valittaessa.
Yllättävän moni vastaaja piti säästöjen syitä poliittisina. Näiden vastaajien mielestä säästöillä on tietoisesti romutettu Suomen puolustus, jonka jälkeen jäljelle ei jää muuta mahdollisuutta kuin liittyä NATO:on. Poliittisen eliitin NATO-into on monen vastaajan mielestä syy myös viimeaikaisille risteilyohjushankinnoille sekä Neuvostoliitosta ja Itä-Saksan jäämistöstä aikanaan hankitun sotavarustuksen romuttamisille. Muutamat vastaajat veisivät nämä päätökset tehneet päättäjät valtakunnanoikeuteen.
Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. Kyselyyn osallistui 2.911 liiton jäsentä, joista 96 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Armeijan käyneistä vastaajista aliupseereita on 66, miehistöä 27 ja upseereita seitsemän prosenttia. Vastaajista 19 prosenttia sijoittuu ikäryhmään 21-35 vuotta, 41 prosenttia ryhmään 35-50 vuotta ja 22 prosenttia ryhmään 50-60 vuotta. Ikänsä puolesta reserviin kuulumattomia eli yli 60-vuotiaita on 17 prosenttia vastaajista.
Lisätietoja Reserviläisliiton jäsenkyselystä antaa toiminnanjohtaja Olli Nyberg, p. 0400 640 755 tai [email protected].
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 354 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on yli 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa.
Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1