Reserviläisliitto peräänkuuluttaa arvokeskustelua maanpuolustuksesta. Liiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen kummastelee intoa lähettää joukkoja Libanoniin, vaikka säästösyistä kertausharjoituskoulutusta on tarkoitus supistaa merkittävästi. Libanonin operaation varatulla 21 miljoonalla eurolla voitaisiin vaihtoehtoisesti kutsua kertausharjoituksiin jopa 30.000 reserviläistä.
Valtion vuoden 2012 talousarviossa esitetään kriisihallintaan käytettäväksi 128 miljoonaa euroa, josta puolustusministeriön hallinnonalan budjettiin sisältyy 63 miljoonaan euroa ja ulkoministeriön budjettiin 65 miljoonaa euroa. Sotilaallisen kriisihallinnan osuus tästä on 112 miljoonaan euroa. Suomi on mukana yhdeksässä YK:n ja EU:n johtamassa operaatiossa.
Reserviläisliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Osmo Suominen ihmetteli näin suurta panostusta kansainväliseen kriisinhallintaan kun samaan aikaan molemmat ministeriöt tuskailevat alijäämäisestä valtiontaloudesta aiheutuvien leikkaustarpeiden kanssa.
- Miksi osallistumme käytännössä lainarahalla peräti yhdeksään kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon? Tehdäänkö tässä nyt ulkopolitiikkaa tulevien sukupolvien rahoilla? Onko YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen kaksivuotinen paikka maallemme todellakin niin tärkeä, että sitä pitää velkarahalla tavoitella?
Reserviläisliitto on arvostellut kansainvälisen toiminnan lisäämistä samaan aikaan kun kertausharjoituskoulutusta ollaan leikkaamassa. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 350.000 henkilöä, joista yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Kuluvana vuonna kertausharjoituksiin osallistuu noin 25.000 reserviläistä, mistä aiheutuu 20 miljoonan euron kustannus. Todellinen koulutustarve olisi noin 67.000 henkilöä, jolloin jokainen reserviläinen osallistuisi kertausharjoitukseen viiden vuoden välein. Ensi vuonna kertaamaan kutsutaan säästösyistä todennäköisesti vain muutama tuhat reserviläistä.
Varapuheenjohtaja Osmo Suominen muistutti, että puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi on määritelty kotimaan puolustus. Suomisen mukaan tämä pitäisi huomioida myös rahankäytössä.
- Meidän pitäisi kysyä mielestäni itseltämme, kummasta on enemmän hyötyä maanpuolustukselle. Siitä, että suomalaisia partioi ensi vuonna mm. Afganistanissa ja Libanonissa vai, että jopa viidennes reserviläisistämme osallistuisi kertausharjoituksiin. Itse olisin kallistumassa jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle, ja toivon, ja uskon, että nyt jos koskaan, tässä asiassa olisi arvokeskustelun paikka.
Reserviläisliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Osmo Suominen piti puheensa Lapin Kadettipiirin, Lapin Reserviupseeripiirin ja Lapin Reserviläispiirin perinteisessä Itsenäisyyspäivän iltajuhlassa, joka järjestettiin 5.12. alkaen klo 18.00 Ounasvaaran hiihtomajalla. Lisätietoja puheesta suoraan Osmo Suomiselta, puh. 0400 908 314.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 354 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on yli 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä. Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus. Reserviläisiitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa. Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1