Pankit ja rahoitus

Etusivu » Tiedote » Pankit ja rahoitus » Vuoden 2010 toinen lisäbudjetti: Suomi lainaisi Kreikalle 1,6 miljardia euroa

Vuoden 2010 toinen lisäbudjetti: Suomi lainaisi Kreikalle 1,6 miljardia euroa

Julkaistu: 03.05.2010 15:55
Julkaisija: Valtiovarainministeriö

Hallitus esittää eduskunnalle 1,6 miljardin euron määrärahalisäystä, jolla varaudutaan Suomen osuuteen Kreikan rahoituspakettiin.  Kuluvana vuonna Kreikan odotetaan nostavan Suomen lainaohjelmasta 555 miljoonaa euroa. Lainojen tavoitteena on euroalueen vakauden turvaaminen ja epävakauden leviämisen estäminen euroalueen muihin maihin. Tarkoituksena on, että eduskunta käsittelisi toisen lisätalousarvioesityksen nopeimmassa mahdollisessa aikataulussa.

Suomen valtion odotetaan saavan Kreikalle annettavista lainoista huomattavasti korkeampaa korkoa kuin se maksaa lainanotosta.Lainojen ehtona on, että Kreikka noudattaa rahoituspaketin ehtona olevaa talousohjelmaa. Komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto seuraavat Kreikan talouspolitiikalle asetettavien ehtojen toteutumista. Myös euroryhmä arvioi neljännesvuosittain, aina ennen seuraavan lainaerän maksamista, eteneekö talousohjelman toimeenpano sovitulla tavalla. Lainojen takaisinmaksu alkaisi kolmen vuoden kuluttua lainan nostamisesta ja tapahtuisi kahden vuoden kuluessa. Toukokuussa 2010 annettavan lainaerän takaisinmaksu alkaisi siten vuoden 2013 toukokuussa.

Kreikka esitti virallisen lainapyynnön 23.4.2010. Euroalueen valtiovarainministerit sopivat 2.5.2010 pidetyssä kokouksessaan lainohjelman aktivoimisesta. Päätös perustui komission ja Euroopan keskuspankin arvioihin, joiden mukaan lainajärjestelyn aktivointi on välttämätön koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden päämiesten kokouksen on tarkoitus käsitellä asiaa 7.5.2010.

Kreikan lainaohjelman suuruus olisi 110 miljardia euroa. Ohjelma olisi kolmivuotinen ja se ulottuisi vuoteen 2013 saakka. Kansainvälinen valuuttarahasto kattaisi ohjelmasta enintään 30 miljardia euroa.  Euroalueeseen kuuluvien maiden osuus olisi 80 miljardia euroa, josta 30 miljardia euroa maksettaisiin ensimmäisenä vuotena. Suomen osuus olisi nykytiedoin 1,85 prosenttia.

Lainojen antaminen voitaisiin aloittaa, kun vähintään viisi valtiota, joiden lainaosuudet muodostavat vähintään 2/3 järjestelyn kokonaismäärästä, on tehnyt kansallisen päätöksen lainaohjelman rahoitukseen osallistumisesta. Kun muut valtiot myöhemmin saisivat kansalliset menettelynsä valmiiksi (esim. parlamentin hyväksynnän) ja voivat tulla mukaan, laskettaisiin valtioiden lainaosuudet uudelleen ja yli oman osuutensa lainanneille valtioille hyvitettäisiin yli osuuden annettu lainaosuus.

Järjestelyn olettamana on, että kaikki euroalueeseen kuluvat valtiot ovat siinä mukana. Sopimuksissa varaudutaan kuitenkin myös siihen, että jokin valtio tai jotkin valtiot eivät voi osallistua järjestelyyn tai joutuvat kesken ohjelman irtautumaan järjestelystä. Tällöin ei lainajärjestelyn kokonaismäärä kuitenkaan pienene, vaan kokonaismäärä jaetaan uudelleen muiden maiden kesken. Tähän vaihtoehtoon varautumiseksi eduskunnalle esitettävä arviomääräraha 1,6 miljardia euroa on 121 miljoonaa euroa suurempi kuin Suomen laskennallinen osuus 1 479 miljoonaa euroa.

Määrärahalisäys katettaisiin lainanotolla. Vuoden 2010 nettolainanotto kasvaisi siten 13,9 miljardiin euroon.

Lisätietoja:
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, puh. 09 160 33091 ja
finanssineuvos Asta Niskanen, puh. 09 160 33132