Etusivu » Tiedote » Pankit ja rahoitus » Julkisen talouden kestävyys ja rahoitusmarkkinoiden kriisinhallinta epävirallisessa Ecofinissa

Julkisen talouden kestävyys ja rahoitusmarkkinoiden kriisinhallinta epävirallisessa Ecofinissa

Julkaistu: 14.04.2010 14:35
Julkaisija: Valtiovarainministeriö

EU-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien pääjohtajat kokoontuvat epäviralliseen Ecofin-neuvoston kokoukseen Madridiin perjantaina ja lauantaina 16. - 17.4.2010. Suomea kokouksessa edustavat valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Kokouksen pääaiheiksi nousevat julkisen talouden kestävyys sekä rahoitusmarkkinoiden kriisinhallinta.

Euroryhmä kokoontuu perjantaina aamupäivällä ennen epävirallista Ecofin-kokousta.  Ministerit keskustelevat talouspolitiikan koordinaation vahvistamisesta euroalueella, Kreikan tilanteesta, vakaus- ja kasvusopimusten toimeenpanosta sekä valmistautumisesta IMF-, G20- ja G7-kokouksiin.

Ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat keskustelevat ajankohtaisesta talous- ja rahoitusmarkkinatilanteesta. Kansainvälisen talouden asteittainen elpyminen on jatkunut viime kuukausina. Orastavan talouskasvun kestävyys on kuitenkin vielä kysymysmerkki, sillä monissa maissa elpyminen on edelleen paljolti seurausta väliaikaisista ja erittäin mittavista julkisista elvytys- ja tukitoimista. Rahoitusmarkkinoiden tila ja pankkisektorin näkymät ovat kohentuneet viime vuodesta, mutta kehitykseen liittyy tänäkin vuonna epävarmuustekijöitä, jotka kytkeytyvät talouden elpymisen kestävyyteen.

Julkisen talouden toimet ja kestävyys

Ministereiden työlounaalla perjantaina keskustellaan vakaus- ja lähentymisohjelmien mukaisista suosituksista. Suomea kehotetaan toteuttamaan finanssipolitiikkaansa suunnitellulla tavalla eurooppalaisen elvytysohjelman mukaisesti, mutta siten että 3 prosentin viitearvon ylitys jäisi hallituksi ja väliaikaiseksi. Tämän vuoksi Suomen tulee ryhtyä toimiin vuodesta 2011 lähtien sellaisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen sopeutusohjelman määrittämiseksi, joka varmistaa keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen ja pitkän aikavälin kestävyyden palauttamisen.

Suomen kohdalla ongelmalliseksi koetaan se, että ilman uusia toimenpiteitä rakenteellinen alijäämä ei korjaannu tulevina vuosina eikä kestävyyden turvaava keskipitkän aikavälin tavoitetta saavuteta vuoteen 2013 ulottuvan ohjelmakauden aikana. Toisaalta neuvoston arvion mukaan Suomella on sovelletun kehysmenettelyn vuoksi hyvä maine (track record), mikä tukee menokurin säilymistä ja tavoitteiden saavuttamista kriisin jälkeen. Lisäksi neuvosto painottaa työvoiman tarjontaa lisäävien rakenteellisten uudistusten merkitystä.

Epävirallinen Ecofin-neuvosto alkaa perjantaina iltapäivällä keskustelulla kansallisten budjettikehysten roolista. Komissio on monelle jäsenvaltioille esittämissään suosituksissa kiinnittänyt huomiota finanssipoliittisten kehikkojen ja sääntöjen vahvistamiseen. Tämä tapahtuisi aina kunkin maan kansallisten olosuhteiden ja lainsäädännön mukaisesti.

Suomi on pitänyt finanssipolitiikan sääntöjä ja kehikkoja koskevaa aihetta esillä edellisestä puheenjohtajakaudesta lähtien, koska niiden on nähty myötävaikuttavan julkisen talouden vakauteen, talouspolitiikan uskottavuuteen ja pitkän aikavälin kestävyyteen.

Rahoitusmarkkinoiden kriisinhallinta

Lauantaina ministerit ja pääjohtajat keskittyvät rahoitusmarkkinakysymyksiin. Päähuomio kohdistuu rahoitusmarkkinoiden vakausjärjestelyihin ja kriisinhallintaan. Suomi pitää rahoituskriisien hallinnan kehittämistä EU:ssa välttämättömänä. Valvontaa ja kriisinhallintaa on kehitettävä samanaikaisesti ja johdonmukaisesti. EU-tasolla on tarvetta luoda lainsäädännölliset välineet jotka mahdollistavat tehokkaan kriisinhallinnan ja jäsenvaltioiden mahdollisuudet turvata veronmaksajien etu. Viranomaisten välineitä puuttua varhaisessa vaiheessa vaikeuksissa olevien pankkien toimintaan tulee yhtenäistää. Lisäksi on sovittava kuinka rahoitusvakaustoimista voitaisiin suunnitella ja sopia neuvostossa osana talouspolitiikan koordinaatiotoimia silloin jos koko EU:n rahoitusvakaus on uhattuna. Tähän liittyen yksi keskeinen kysymys on rahoituskriisien taakanjaosta sopiminen jäsenvaltioiden kesken.

Yksi keskeinen puheenaihe tulee olemaan pankkien vakausmaksu, johon Suomi suhtautuu myönteisesti. Suomi pitää tärkeänä varmistaa, että valtion kustannukset rahoituskriisien hallinnasta olisivat mahdollisimman pienet, ja että rahoitussektori itse vastaisi aiheuttamistaan kustannuksista. On ensisijaista, että rahoituslaitoksen omistajien ja sen joukkovelkakirjanhaltijoiden sijoittamia varoja käytetään kriisipankin toiminnan turvaamiseen. Valtio voisi kuitenkin lisäksi kerätä etukäteen rahoitussektorilta vakausmaksuja kriisirahastoon tai valtion budjetin katteeksi (valtion velanmaksuun) prosenttiosuuspohjaisena maksuna pankin muista veloista kuin omista varoista. Kilpailun vääristymien estämiseksi ja kriisinhallinnan tehokkuuden varmistamiseksi jäsenmaiden kesken olisi tärkeää, että EU:ssa sovittaisiin yhteiset periaatteet vakausmaksuista. Vakausmaksuja tulisi voida myös kerätä jälkikäteen kriisinhallinnan jo toteutuneiden kustannusten peittämiseksi, jos tilanne vaatii. EU:n yhteisen kriisirahaston perustaminen ei Suomen mielestä ole ajankohtaista.

Komission odotetaan kokouksessa selventävän suunnitelmiaan EU:n rahoitusääntelyn kehittämiseksi. Suomi suhtautuu yleisellä tasolla myönteisesti siihen, että viimeaikaisen finanssikriisin aikana ilmenneitä puutteita finanssimarkkinoiden sääntelyssä korjataan.  Sääntelyn muuttaminen ei ole kuitenkaan riittävä eikä kaikilta osin välttämätön ehto kriisien entistä paremmalle ehkäisemiselle. Siksi Suomi pitää tärkeänä, että lainsäädännön kehittämistoimienvaikutukset sisämarkkinoiden toiminnan ja rahoitusvakauden kannalta arvioidaan perusteellisesti ennen niiden hyväksymistä. Yksi keskeinen kysymys koskee nk. systeemisesti merkittävien rahalaitosten koon rajoittamiseen ja tiettyjen toimintojen eriyttämiseen liittyviä ehdotuksia, joita on esitetty USA:n aloitteesta. Suomi ei kannata suorien rajoitteiden käyttöönottamista pankkien koolle, vaan pitää parempana näiden pankkien muodostaman riskin rajoittamista esimerkiksi siten, että vakavaraisuussääntelyyn tuodaan pankin koon ja systeemisen merkittävyyden mukaan portaittain nouseva asteikko.

IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokouksen sekä G20-kokouksen valmistelu

Epävirallinen Ecofin valmistelee EU:n yhteistä puheenvuoroa IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokousten yhteydessä 23.4. Washingtonissa pidettävään IMF:n toimintaa linjaavaa valuutta- ja rahoituskomiteaa (IMFC) varten. IMFC käsittelee kansainvälisen talouskriisin hoitamisen kannalta tärkeitä kysymyksiä.

EU-maat ovat yksimielisiä siitä, että IMF:n äänivalta- ja hallintouudistusta tulee käsitellä kokonaisuutena, johon kuuluvat IMF:n mandaatin ja seurannan uudistaminen sekä äänivalta- ja hallintouudistus. Suomen tavoitteena on mm. Pohjoismaiden ja Baltian maiden nykyisen vaalipiirin säilyttäminen.

G20-valtiovarainministerikokous pidetään IMF-kokousten yhteydessä Washingtonissa. Asialistalla ovat globaali taloustilanne, G20-kasvukehikko, rahoitusmarkkinoiden sääntelyuudistukset, globaalit rahoitusmarkkinoiden turvaverkot, kansanvälisten rahoituslaitosten uudistukset sekä energia- ja ilmastoasiat.

Lisätietoja: Finanssineuvos Tapio Mutikainen, puh. 358 40 761 2715

---