Etusivu » Tiedote » Kiinteistöt » Työryhmä: Valtion kiinteistöomistukset jatkossakin kahteen koriin

Työryhmä: Valtion kiinteistöomistukset jatkossakin kahteen koriin

Julkaistu: 08.04.2010 10:54
Julkaisija: Valtiovarainministeriö

Valtion kiinteistöstrategiaa päivittämään asetettu työryhmä ehdottaa valtion kiinteistövarallisuuden luokittelua omistajapoliittisesta näkökulmasta kahteen kategoriaan eli strategisiin omistuksiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Työryhmä ehdottaa myös valtion kiinteistövarallisuuden hallinnan keskittämistä edelleen. Työryhmä oli ehdotuksestaan yksimielinen.

Ehdotuksen mukaan valtion strategista kiinteistövarallisuutta olisivat sellaiset kiinteistövarallisuuserät, jotka ovat valtion tehtävienhoidon kannalta tai omaisuuden luonteen vuoksi välttämättömiä omistaa. Muu valtion kiinteistövarallisuus olisi omistajapoliittiselta luonteeltaan ei-strategista omaisuutta. Uudistetun kiinteistöstrategian on tarkoitus olla työväline valtion kiinteistövarallisuuden omistajaohjauksen yhdenmukaistamiseksi ja valtion kokonaisedun huomioon ottamiseksi kiinteistöomaisuutta koskevassa päätöksenteossa.

Valtion kaikissa kiinteistövarallisuuden omistus- ja omistajahallintajärjestelyissä tulisi aina ottaa huomioon valtion kokonaisedun toteutuminen. Kokonaisedun harkinnan tulisi tapahtua lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä ja koko valtiontalouden kannalta, tarvittaessa myös alueelliset ja paikalliset vaikutukset huomioon ottaen.Taloudellisten vaikutusten lisäksi huomioon tulisi ottaa myös yhdyskuntarakenteelliset, sosiaaliset, ympäristölliset ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä esimerkiksi elinkaariajatteluun, kestävän kehityksen tukemiseen ja energiatehokkuuden huomioimiseen liittyvät seikat.

Valtion rakennetut kiinteistöt ovat pääosin Senaatti-kiinteistöt -liikelaitoksen hallinnassa ja maa-, metsä- sekä vesialueet Metsähallituksella. Lisäksi Museovirastolla on hallinnassaan merkittävä osa valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kiinteistöomaisuudesta ja Liikennevirastolla vastaavasti tie-, rata- ja vesiväylät sekä niihin liittyvät kiinteistöt. Näiden lisäksi valtion kiinteistöomistuksia hallinnoi yli kymmenen muuta valtion toimijaa. Myös osalla valtion kokonaan omistamista yhtiöistä, kuten VR-yhtymä ja Finavia Oy, on hallussaan laajasti valtion kiinteistönomistuksen kokonaisohjauksen kannalta merkityksellistä omaisuutta.

Valtion kiinteistövarallisuuden hallintaa tulisi edelleen keskittää mahdollisimman vähälukuisten valtion toimijoiden hallintaan omaisuuden kokonaisohjauksen parantamiseksi, synergia- ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi. Omistajahallinnosta vastaisivat rakennetun kiinteistövarallisuuden osalta Senaatti-kiinteistöt ja valtion maa- metsä- ja vesialueiden osalta Metsähallitus. Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden osalta työryhmä päätyi esittämään jatkohanketta, joka kartoittaisi valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden ja laatisi strategian linjausten pohjalta ehdotuksen arvokkaiden kiinteistöjen hallinnoinnin järjestämisestä. Tie-, rata- ja vesiväylät ja näihin liittyvät kiinteistöt säilyisivät edelleen Liikennevirastolla.

Valtion maiden lunastamista tarkasteltiin erilliskysymyksenä

Työryhmä tarkasteli toimeksiantonsa mukaisesti erilliskysymyksenä suhtautumista valtion maiden lunastamiseen kuntien yhdyskuntarakentamista varten. Kysymys on niistä tilanteista, joissa kunta hankkii maapolitiikkansa toteuttamiseksi alueita maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvalla lunastusmenettelyllä. Valtion lähtökohtana on ollut asuntotuotantoon sopivien maiden myyminen kunnille kohtuuhintaisesti tarvittaessa maankäyttö­sopimuksia hyödyntäen.

Työryhmän mielestä valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisen kunnille tulisi jatkossakin perustua valtion ja kuntien väliseen sopimusmenettelyyn. Tällä voidaan parhaiten varmistaa kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun sekä veronmaksajien kokonaisedun toteutuminen. Työryhmä korostaa, ettei valtiota ja kuntia tulisi nähdä toisistaan erillisinä vaan toisiaan täydentävinä yhteiskunnan palvelujen tuottajina. Tämä näkyy hyvin konkreettisesti mm. siten, että valtion vastuulla on rakentaa perusväylästöt kun taas kunnat vastaavat paikallisista liikenneverkoista. Työryhmä esittää, että asuntotuotantoon soveltuva ja valtion tarpeista pysyvästi vapautunut maaomaisuus pyritään jatkossakin luovuttamaan vapaaehtoisin menettelyin ensisijaisesti kunnille tai muulle alueen lopulliselle omistajalle tontinluovutuksiin liittyvien väliportaiden vähentämiseksi.

Voimassa olevan pakkolunastusjärjestelmän lähtökohtana on, ettei lunastukseen voi turvautua, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla. Lunastettaessa valtion maata yhdyskuntarakentamista varten tulisi työryhmän mielestä kiinnittää erityistä huomiota yleisen tarpeen käsilläoloon. Koska lunastukseen saattaa liittyä merkittäviä taloudellisia arvoja, työryhmä päätyi esittämään, että lunastuslupa-asiasta päättävän ministeriön tulisi pyytää taloudellisesti merkittävistä hankkeista valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto ennen päätöksentekoa asiassa.

Lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvoston vahvistettavaksi

"Työryhmän ehdotusta uusista kiinteistönomistuksiin liittyvistä omistajapoliittisista linjauksista hiottiin työryhmässä reilu vuosi ja pidän lopputulosta hyvänä. Paketti on tarkoitus laittaa nyt laajalle lausuntokierrokselle, jolla toivottavasti saadaan vielä viimeisetkin visiot ja hyvät ideat veronmaksajien omaisuuden käyttämiseksi jatkossakin omistajiensa parhaaksi", sanoo työryhmän puheenjohtaja valtiosihteeri Velipekka Nummikoski.

Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Velipekka Nummikoski valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseninä olivat toimitusjohtaja Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry:stä, budjettineuvokset Pekka Pelkonen ja Helena Tarkka valtiovarainministeriöstä, metsäneuvos Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä, rakennusneuvos Tuulikki Terho opetusministeriöstä ja hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat professori Vesa Majamaa Helsingin yliopistosta ja lainsäädäntöneuvos Jari Salila oikeusministeriöstä. Työryhmän sihteeri oli hallitussihteeri Ilkka Koponen valtiovarainministeriöstä.

Lisätietoja antavat valtiosihteeri Velipekka Nummikoski, puh. (09)160 34862 ja hallitussihteeri Ilkka Koponen puh. (09)160 33018.

Ehdotus valtion kiinteistöstrategiaksi

---